Etusivu

Rohkeus

Rohkeasti uusiin haasteisiin tarttuen ja myös erilaisuutta kunnioittaen.

Olemme luovia ja kokeilemme uusia kestävää kehitystä tukevia toimintamalleja - hyviä perinteitä unohtamatta. Kannustamme uudistumaan ja kouluttautumaan. Hyödynnämme uusinta teknologiaa. Kannamme vastuumme ja kannustamme jokaista vastuun ottamiseen.

Viveka ja Valtteri Saikko muuttivat Valtterin lapsuudenkotiin Taipalsaarelle ja totuttelevat parhaillaan niin vauva-arjen kuin yrittäjyydenkin tuomiin elämänmuutoksiin

Taipalsaari on sekä Viveka että Valtteri Saikolle tuttu paikka jo lapsuudesta. Vivekan lapsuudenperhe muutti Taipalsaaren Kirkonkylälle vuonna 2007 ja Viveka asui 7-luokalta lukion loppuun asti Taipalsaarella. Valtteri puolestaan on syntynyt Taipalsaarella ja asui koko lapsuutensa Peltoissa. Pariskunta tapasi Saimaanharjun yläasteella. Molemmat kävivät lukion Lappeenrannassa, jonka jälkeen he ehtivät asua yhdessä Jyväskylässä ja Lappeenrannassa ennen Taipalsaarelle muuttoa itsenäisyyspäivänä 2021.

Viveka on ammatiltaan toimintaterapeutti ja jäi kesällä vanhempainvapaalle Terapiakeskus Mentoriksesta Lappeenrannasta. Hän suunnittelee palaavansa töihin vuoden päästä. Valtteri puolestaan valmistui vuonna 2020 laskentatoimen tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta ja aloittelee parhaillaan siskonsa kanssa yrittäjänuraa matkailualan perheyrityksessä.

Askon ja Maijan Maatilamajoitusyrityksen sukupolvenvaihdos ja uudet tuulet

Valtterin vanhemmilla on ollut matkailuyritys, Askon ja Maijan Maatilamajoitus, 1990-luvulta lähtien. Alun perin palvelutarjontaan on kuulunut aamiaismajoitusta hirsiaitoissa sekä mökkivuokrausta. Yrityksellä oli myös lypsykarjaa 2000-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen mökkimajoitukseen on panostettu enemmän. Tällä hetkellä valikoimassa on kaksi perhemökkiä ja 14 hengen huvila Rantatupa. Näissä järjestetään myös paljon tilaisuuksia, kuten Tyhy-päiviä ja erilaisia juhlia. Saikot harjoittavat pienessä mittakaavassa myös luomukauran viljelyä.

Yritys kävi läpi sukupolvenvaihdosprosessin parin viime vuoden aikana ja se saatiin maaliin toukokuussa.  Valtteri toimii isosiskonsa Eeva Saikon kanssa matkailuyrityksen toimitusjohtajina. Myös Eeva suunnittelee puolisonsa kanssa muuttoa ja talon rakentamista samaan pihapiiriin, mutta toistaiseksi Eevan kotipaikka on Helsingissä. Hän on viettänyt kesällä paljon aikaa Saikkojen piha-aitassa ja aikoo vierailla aktiivisesti myös syksyllä, mutta Helsingissä ollessaan videopuhelut ja Teams helpottavat paljon yhteistyöntekoa. Valtteri on huomannut, että Saimaan Kuidun valokuitu toimii erinomaisesti myös syrjäseudulla. Valtteri on jopa kuullut, että Taipalsaarella on tällä hetkellä nopeampi yhteys kuin joissakin kaupungeissa.

Lähitulevaisuudessa yrittäjäsisaruksilla on tarkoituksena päivittää nettisivuja (www.rantatupa.net) ja kehittää sosiaalisen median viestintää. Myös yrityksen nimi on vaihtumassa syyskauden aikana. Uusi nimi on Kalliolan tilan mökit.

 

Maaseutuelämää

Viveka ja Valtteri ovat kotiutuneet hyvin ikkunoista avautuviin maalaismaisemiin. Maaseudulla on molempien mielestä mukava asua ja paluu Taipalsaarelle tuntui kotoisalta. Kaikkineen muuttopäätös Valtterin lapsuudenkotiin oli luonteva ja helppo, joten se ei vaatinut suurempaa pohdintaa. Kaupunkiasumiseen verrattuna palvelujen äärelle on Peltoin kylältä pidempi matka ja talvella saa tehdä enemmän lumitöitä, mutta se kuuluu asiaan ja pariskunnasta kodinhoitokin on ihan mukavaa puuhaa.

Vivekasta tuntui aluksi hieman siltä, että olisi muuttanut appivanhempiensa luokse, mutta muutokseen tottui nopeasti. Oikeastaan vauvan synnyttyä on ollut mukava, kun tukiverkostokin on lähellä. Valtterin vanhemmat asuvat naapuritalossa ja Vivekan Taipalsaaren kirkonkylällä.

Saikkojen pihapiirin rantaan on rakennettu reilu kymmenen vuotta sitten kosteikko, jonka valuma-alue on 12 hehtaaria. Pien-Saimaan alueelle tehtiin siihen aikaan paljon kosteikkoja ja osin sen myötä veden laatu on parantunut huomattavasti. Esimerkiksi humus on vähentynyt Valtterin lapsuuteen nähden.

 

Vapaa-aika ja paikallisyhteisö

Ulkona ja luonnossa liikkuminen on molemmille tärkeää. Aiemmin kaupungin kerrostalossa asuessa liikkuminen oli hankalampaa, sillä lähtemistä täytyi suunnitella eri tavalla. Pariskunta ajattelee, että nykyinen koti on mukava asuinpaikka lapsellekin. Ympäristö on rauhallinen ja pihapiiristä löytyy paljon tekemistä.

Tähän asti Saikoilla on mennyt paljon aikaa elämänmuutokseen tottumiseen, mutta he ovat huomanneet ilokseen, että myös haja-asutusalueella on tiivis kyläyhteisö, jossa yhteistyö on tärkeä asia. Alueella toimii myös Leväsen seudun kyläyhdistys, jonka toimintaan Saikot mielellään osallistuvat. Peltoin kylällä asuu jonkin verran tuttuja ja pariskunta on ehtinyt tutustua jo uusiinkin ihmisiin. Heistä on kiva, että Peltoihin on muuttanut lähiaikoina muitakin lapsiperheitä ja nuoria ihmisiä.

Yhteisen intohimon, luonnossa liikkumisen, lisäksi Vivekalla ja Valtterilla on sama musiikkimaku. Heillä on kuitenkin myös omia harrastuksia. Valtteri käy frisbeegolfaamassa aktiivisesti ja hänestä on hienoa, kun mm. Saimaanharjulle on tehty rata. Hän pelaa myös salibandya Saimaanharjulla sekä Lappeenrannan Huhtari-liigassa. Viveka puolestaan nauttii käsitöistä, kuten virkkaamisesta, leipomisesta ja puutarhanhoidosta. Hän myös soittaa ukulelea ja pianoa.

 

Syksy Taipalsaarella

Taipalsaaren syksyssä parasta on kaunis luonto ruskan väreissä ja syksyiset veneretket. Etenkin syysaamut, nätti aurinkoinen sää ja usva järven pinnassa hivelevät niin mieltä kuin silmääkin. Valtteri kertoi, että aamuöiset heräämiset vauvan kanssa ovat mahdollistaneet aika hienoja maisemakokemuksia. Tuvan ikkunasta avautuu avara peltomaisema. Viveka muisteli nuoruusaamuja ja niiden raikasta ilmaa sekä väriloistoa koulumatkoilla.

Vaikka kesä on ihanaa aikaa, molemmista syksy ja viilenevät säät ovat tervetulleita. Vuoden pimein aika on toki pimeää, mutta niin lyhyt hetki, ettei se haittaa. Tämän syksyn suunnitelmissa on vauvan ristiäiset. Nimeä ei ole vielä paljastettu julkisesti. Tämän lisäksi luvassa on vauva-arkea ja Valtteria työllistää yritys.

 

Toiveita tulevaan

Saikot toivoisivat, että lapsiperheasiat huomioitaisiin, palvelut ja resurssit säilyisivät hyvällä tasolla ja esimerkiksi neuvolapalvelut pysyisivät kirkolla jatkossakin. Tällä hetkellä heidän mielestään tilanne on hyvä lapsiperheen näkökulmasta. Pariskunta kertoo, että moni heidän koulukavereistaan on muualla käytyään paluumuuttanut Taipalsaarelle lähiaikoina. Pappilanniemeenkin on muuttanut muutamia tuttuja hiljattain.

Valtteri ajatteli Taipalsaarelta lähtiessään, että ei enää takaisin palaa, mutta niin se ajatusmaailma muuttui muutamissa vuosissa. Nyt hän ajattelee, että paluu oli pitkäaikainen ratkaisu, eikä tulisi enää mieleenkään lähteä pois.

Pariskunta näkee, että esimerkiksi näkyvyyteen panostaminen, muu kehittäminen ja mahdollinen Kutilan kanava voisivat ylläpitää ja lisätä kunnan elinvoimaa. Taipalsaaren valtteina he pitävät etenkin järveä ja luontoa. Matkailuyrittäjän näkökulmasta Valtteri toivoisi, että tapahtumia, kuten Taipalsaari Sounds, järjestetään jatkossakin.

Kirjoittanut Elina Niemeläinen

Suvinen Sävel

Suvi suloinen salongissa seilaa … seilaa … seilaa

sädehtii

 

Suvi saapui sisälle savuna sinisenä

salin seinän sälesalusiinistä

sävel salongissa soi … soi … soi

 

Sävel sykkii sydämeen

sisälle sinne … sinne … sinne

siellä se soi … soi … soi

sydämen sävel

 

Saa silmät Suvin siniset

sametin sähkeessä silkkisiksi

sanomattoman salaperäisiksi

siksi … siksi … siksi

Sano sävel silta

 

Suvin suloinen syli

saavuttamaton

Se sävel saa sielun sinfonian soimaan

Suvista … Suvista … Suvista

Sanat silkkisen sisällyksen

soljuen suonista sisälle sinne

saavuttamattomiin

salaiseen saareen sinne … sinne … sinne

 

Saako sitten

sitten soitinten saareen soutaa

soutaa sellaisella … sellaisella … sellaisella

sitä sanotaan

sydämen sykkeröksi

 

Satujen suvisaareen Suvi sitten

souteli … souteli … souteli

 

Se sai seitsemän sadan saaren soimaan

sävelen Suven sinisen

 

Se sisällä soi … soi … soi

Suvista se sävel soi … soi … soi

 

Kirjoittanut Kalevi Viskari

Röytyn kansallispukupäivä

Röytyn kotiseututalolla aloittivat Taipalsaarelaiset yhdistykset pitämään kahviota kesästä 2013 alkaen, kuluva vuosi on siis kymmenes. Oheistapahtumia on järjestetty runsaasti eri yhdistysten tai kahvion puolesta joka vuosi.

Kansallispukupäivä oli tänä kesänä kymmenennen kerran Kirkonkylän kyläyhdistyksen järjestämänä. Aiemmin tapahtumaa pidettiin talon pihalla, usein helteisessä säässä. Kun sopivasti varjostava iso paju piti kaataa, jouduttiin olemaan hellettä paossa talon salissa, josta ei ollut siinä asiassa muuta hyötyä, kuin että ei oltu suorassa auringon paahteessa. Viimeiset kolme kertaa tapahtuma on ollut Pihatossa.

Pääasiallisena ohjelmana on ollut niiden pukujen esittely, joita on osallistujien päällä. Enimmillään kansallispukuisia on ollut samalla kertaa noin 25 yleisön joukossa. Tänä kesänä pidettiinkin tietokilpailu, jossa kysymysten pohjana oli suurimmaksi osaksi aiempina kesinä kuultuja asioita.

Vierailijoina ovat olleet mm. Karjalan liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg Helsingistä ja Lahdesta Suomen Perinnetekstiili Oy:stä Jenni Österman. Muina esityksinä on kuultu kanteleensoittoa, laulua ja lausuntaa sekä nähty tanhuesityksiä myös yeisöä mukaan temmattuna, ja luonnollisesti laulettu yhteislauluja. Kansallispukuja on ollut esillä ja niitä on hypistelty, sekä seurattu pitsinnypläystä. Kaiken on kruunannut innostuneet ja leppoisat juttutuokiot kahvion puolella.

Kirjoittanut Aure Niiva

Minna ja Niina

Harrastuksia koulupäivän yhteydessä

Taipalsaaren kunta toteuttaa Harrastamisen Suomen mallin mukaista harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella nyt toista lukuvuotta. Lukuvuonna 2020-2021 avustuksella palkattiin osa-aikainen kerho-ohjaaja, joka toteutti kaikille peruskoulun 1.-4.-luokkalaisille Taipalsaaren selviytyjät -kerhoa koulupäivän aikana.  

Kuluvana lukuvuonna (2021-2022) Taipalsaaren Selviytyjät -kerho jatkaa Minna Rauskun johdolla viime lukuvuoden tapaan monipuolisesti kulttuuria, luontoa, kädentaitoja ja lukuisia erilaisia teemoja toteuttaen. Tänä syksynä Minna on saanut parikseen vähintäänkin yhtä tekeväisen ja idearikkaan Niina Loisan, joka toimii Selviytyjien lisäksi kirkonkylän koululla koulupäivän jälkeen keskiviikkoisin monitoimikerhon ja torstaisin liikunnallisen kerhon ohjaajana sekä iltaohjaajana nuorisotalo Helmessä.  

Selviytyjien lisäksi Vehkataipaleen koululla on EKLUn (Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ry) ohjaajan vetämä odotustuntilaisten (0.-6.lk) kerho tiistai aamuisin. EKLUn ohjaaja vetää tiistaisin myös Saimaanharjulla yläkoululaisten pitkän välitunnin toimintapistettä sekä ohjaa iltapäivällä iltisläisille kerhoa Väinölässä Kirkonkylällä. 

Taipalsaaren Selviytyjät 

Taipalsaaren Selviytyjät -kerho on jokaiselle 1.-4.-luokalle lukujärjestykseen sisällytetty yhden oppitunnin mittainen viikoittainen monitoimikerho. Kerhossa tehdään yhdessä monipuolisesti erilaisia asioita sisällä ja ulkona; askarrellaan, leivotaan, retkeillään sekä opetellaan uusia taitoja, tutustutaan erilaisiin tapoihin, kulttuureihin ja ympäristöihin.  

Mikä on harrastamisen Suomen malli? 

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Toimintamalli suunnitellaan, rakennetaan ja kokeillaan yhdessä harrastuksia tuottavien tahojen kanssa. (www.harrastamisensuomenmalli.fi

Kirjoittanut Saara Kiiskinen

Kunnanjohtaja Kuuramaan yrityskiertue alkoi Peltisepänliike Hietamies Oy:n pajalta

Kunnanjohtaja Kuuramaa aloitti yrityskiertueen tiistaina 27.9. Hietamies Oy:n pajalta. Kiertueen tarkoituksena on tutustua paikallisiin yrityksiin mahdollisimman laajasti.

Hietamies Oy

Peltisepänliike Hietamies Oy on toiminut nykyisellä nimellään jo vuodesta 2010. Veljekset Aleksi ja Kai Hietamies jatkavat isänsä aloittamaa yritystoimintaa, joka käynnistyi alun perin toiminimen perustamisella vuonna 1984. Aleksin ja Kain isä käy edelleen usein moikkaamassa pajalla, mutta on ollut jo pidemmän aikaa eläkkeellä.

Yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat mm. sadevesijärjestelmät, ikkunapellit ja katot. Materiaali tilataan valtaosin Hämeenlinnasta ja Kuopiosta. Peltiosat tehdään valmiiksi pajalla, jonka jälkeen ne käydään asentamassa kohteisiin. Työalue painottuu vahvasti Etelä-Karjalaan.

Nykyinen paja on rakennettu Taipalsaaren yrityspuistoon vuonna 1991. Töitä on riittänyt hyvin porukalle, johon kuuluu yrittäjäveljesten lisäksi yksi vakituinen työntekijä ja tarpeen mukaan ostotyövoimaa. Kesällä tiimissä oli mukana yksi metallipuolen ammattikouluopiskelija oppisopimuksella. Lisäksi yrittäjillä on hyvä yhteistyöverkosto.

Yrittäjien arki

Nuoruudessaan molemmat pojat olivat mukana yrityksen toiminnassa 12-vuotiaasta asti ja kummankaan ei oikeastaan tarvinnut miettiä alavalintaa. Valinta tuntuu molemmista edelleen oikealta.

Peltisepän työ on mukavan vaihtelevaa, sillä tilaukset ja työmaat ovat aina erilaisia. Myös työn liikkuva luonne pitää huolen siitä, että aika ei käy pitkäksi. Lisäksi veljeksistä on kiva, kun työn parissa tapaa paljon ihmisiä ja siten myös erilaisia persoonia.

Vapaa-ajanasukkaiden saapuminen vaikuttaa työrintamaan etenkin kesäisin, jolloin mökeille tilataan paljon pikkuhommia. Tällä hetkellä yrityksellä on meneillään esimerkiksi hieman erikoisempi kattoprojekti Suur-Saimaan rannalla.

Koronapandemian alkaessa ensimmäinen kuukausi oli uusien tilausten osalta hiljaista, mutta sen jälkeen tilanne normalisoitui nopeasti ja korona ei ole juurikaan vaikuttanut yrityksen toimintaan.

Perhe ja vapaa-aika

Aleksin ja Kain arki koostuu työn lisäksi perhe-elämästä ja harrastuksista. Veljeksistä vanhemmalla, 50-vuotiaalla Aleksilla, on kaksi lasta. Aleksin poika (16v) on ollut muutaman kesänä kesätöissä ja myös tyttö (22v) osallistui esimerkiksi pajan maalausprojektiin. Aleksin pikkuveli Kai on puolestaan 43-vuotias ja hänellä on viisi lasta (12v, 11v, 7v, 5v, 3v). Molemmat perheet asuvat Saimaanharjulla.

Veljekset ovat kovia hiihtämään, liikkuvat mielellään luonnossa ja kokeilevat erilaisia lajeja. Kain perheellä alueen urheilukentät ja kävelyreitit ovat kovassa käytössä. Lisäksi arkeen kuuluu lasten kuljettamista harrastuksiin, joista moni on Lappeenrannassa. Aleksi käy mielellään veneilemässä. Veljesten harrastuksiin lukeutuu myös mökkeily. Vanhemmilla on mökki Lemillä ja Kerimäellä.

Suhde Taipalsaareen

Hietamiehet ovat myös kotoisin Taipalsaarelta. Kai asui nuoruudessaan hetken Lappeenrannassa, mutta muutti pian takaisin. Aleksi ja Kai viihtyvät hyvin Taipalsaarella. Palvelutarjonta on kiitettävällä tasolla ja esimerkiksi koulujärjestelmä toimii hyvin.

Lounaspaikkoja yrittäjät kaipaisivat kuitenkin lisää. Kesällä he kävivät paljon Wanhan kunnantuvan ja Taipalsaaren kunnantalon lounaspöydissä, mutta syksyn tullen kummassakaan ei ole ollut enää lounastarjoilua. Pizzapaikkoja löytyy, mutta miehet kaipaisivat myös kotiruokalounaita. Lisäksi toiveena olisivat katuvalot yrityspuistoon.

Kirjoittanut Elina Niemeläinen

Innalanmäen Tilan onnelliset ympäristönhoitajat

Innalanmäen Tilalla Haikkaanlahdella laiduntavat highland cattle eli ylämaankarjan naudat tekevät ympäristönhoitotyötä, johon raivaussahalla saisi kulumaan lukemattomia tankillisia.

Ylämaankarjamme laiduntaa ympäri vuoden ulkona laajoilla ranta-, metsä- ja peltolaitumilla. Tilallamme on ollut sukupolvien ajan karjaa, jota on laidunnettu ajan tyyliin hakamailla ja metsälaitumilla. Nykyään näitä kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Perinnebiotoopit ovat kulttuurillisesti arvokkaita maalaismaisemakohteita ja niillä elää runsaslukuinen lajisto kasveja ja hyönteisiä, jotka hyötyvät avoimista elinolosuhteista. Nauta onkin erinomainen maisemanhoitaja nautiskellessaan keväällä pihlajien ja pajujen maukkaat silmut suuhunsa ja talloessaan ohuet risut alleen. Maisema avartuu samalla, kun eläimet saavat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Haikkaanlahden rantalaitumilla on viimeksi laidunnettu lypsylehmiä 80-luvulla ja Simo muistaakin lapsuudestaan kuinka katiska käytiin pudottamassa puhtaaseen rantaveteen. Sittemmin Pien-Saimaa on rehevöitynyt ja Haikkaanlahdenkin rannat on vallannut erilaiset kaislat ja ruo'ot. Ylämaankarjamme on laiduntanut laivalaiturin ympäristössä vuodesta 2015 asti ja on tehnyt jo merkillepantavan työn rantojen raivauksessa. Syömällä rantakasvustoa nauta muuttaa ihmiskäyttöön hyödyttömän kasvillisuuden ympäristöystävällisemmäksi lihaksi ja samalla tuo pötsissään muuten veteen hajoavaa biomassaa pellon puolelle näin ehkäisten rehevöitymistä.

Huoli Pien-Saimaan tilasta sai tilan osallistumaan myös kosteikoiden rakentamiseen. Tilallamme on kaksi kosteikkoa, joista toinen sijaitsee emolehmiemme laitumella. Kosteikko hidastaa veden virtaamaa ja ravinteet painuvat kosteikon pohjalle joutumatta järveen. Eläimet käyttävät kosteikkoa juomapaikkanaan ja syövät siihen kertyvää kasvillisuutta. Kosteikollamme viihtyy erilaisten vesilintujen lisäksi mm. kurkipariskunta.

Useat lintu- ja hyönteislajit hyötyvät avartuvista rantamaisemista ja mm. kaulushaikara on muuttanut lahdellemme puhaltelemaan. Karjatilojen määrän vähennyttyä on myös niistä riippuvaisten lintujen määrä vähentynyt. Meidän tilamme yllä pyrähtelee nykyään jälleen parvi kottaraisia, jotka löytävät ravintonsa eliörikkaasta laidunmaasta. Kesäiltoina on mukava kuunnella pääskyjen rupattelua sähkölangalla. Pulina vaan kasvaa, kun pääskynpojat opettelevat lentämään. Avoimet maisemat ja laiduntava karja edistävät hyönteisten elinoloja ja niistä riittää ravintoa linnuille sekä pölyttäjiä kasveille.

Karjanpito edistää osaltaan hiilensidontaa, sillä suurin osa tilamme peltopinta-alasta on nurmella. Osa siitä on karjan käytössä olevina laitumina ja osa rehupeltoina, joista korjataan nautojen talviaikaiseen ruokintaan tarvittava rehu. Monivuotiset, syväjuuriset nurmikasvit sitovat hiiltä maanpäälliseen kasviosaansa sekä laajaan juuristoonsa. Ylämaankarjamme syö ainoastaan omilta pelloiltamme korjattua rehua, joten tiedämme tarkkaan mitä ne ovat saaneet ravinnokseen. Uusiessamme rehupeltoja käytämme viljaa suojakasvina, mutta se paalataan vihreänä kokokasvina paaliin eläinten rehuksi. Nämä ovat siis todellisia ruoholla ruokittuja, grass-fed nautoja.

Tervetuloa katselemaan onnellisia ympäristönhoitajia Haikkaanlahden laivalaiturin ympäristöön vielä tämän syksyn aikana!

Innalanmäen Tila
Simo Vitikainen & Nina Lappalainen
Innalantie 160
54920 Taipalsaari
Simo 0505436603, Nina 0407709705

http://innalanmaki.fi/
https://www.facebook.com/innalanmaentila/
https://www.instagram.com/innalanmaentila/