Tervetuloa seuraamaan Juliuksen menoa Taipalsaarella!
Julius Taskinen on taipalsaarelaislähtöinen maratoonari, joka seikkailee, treenaa, ulkoilee ja virkistäytyy Taipalsaaren monipuolisissa maastoissa ja ainutlaatuisissa maisemissa. Tällä sivulla pääset tutustumaan eri luontokohteisiin ja reitteihin sekä inspiroitumaan Juliuksen monipuolisista reiteistä, joita hän mm. juoksee, kävelee ja pyöräilee Taipalsaaren kunnan alueella.
Julius hyödyntää tieverkostoja, hiekkateitä, polkuja sekä retkeilyreittejä, ja löytää joka kerta uusia kohteita sekä mielenkiintoisia ja näkemisenarvoisia paikkoja. Nyt halutaan tuoda reittejä myös muiden nähtäväksi ja koettavaksi.
Luvassa on erilaisia reittivaihtoehtoja ja vinkkejä, joita voi hyödyntää liikkuessa Taipalsaarella. Reiteistä voi poimia itselle sopivia osuuksia tai bongata yksittäisiä kohteita, joihin haluaa tutustua.
Juoksulenkkejä Saimaanharjulta
Syvälahden kierto
Pituus: 7.59 km
Nousumetrit: 100m
Kesto: 35-60min
Syvälahden kiertävä lenkki kulkee läpi kivojen maisemien: pitkälle ulottuvaa Saimaan selkää pengertiellä, maalaismaisemaa Jauhialassa ja Saimaanharjun venesatama, jossa varsinkin kesäisin voi bongailla laitureiden täydeltä veneitä. Itselleni tämä on ehdottomasti se eniten juostu lenkki Taipalsaarella. Lenkin pituutta on myös helppo varioida esimerkiksi Kuivaketveleen linnavuoreen tai Kirkonkylälle suuntaamalla.
Lataa reitin gpx-tiedosto tästä linkistä.
Jauhialan lenkki
Pituus: 5.30 km
Nousumetrit: 49m
Kesto: 25-40min
Jauhialan lenkki kiertää Vanhaa Jauhialantietä alas mutkitellen mukavaa hiekkatietä. Jauhialantieltä se kääntyy takaisin Saimaanharjun suuntaan, ja paluumatkallakin pääsee ihastelemaan kivoja maalaismaisemia Jauhialan kylältä! Itselleni lenkki on tullut tutuksi varsinkin lyhyempänä aamulenkkinä tai iltapäivän verryttelynä. Lenkille on helppo lähteä, sillä tiet ovat verrattain rauhallisia. Tosin Jauhialantiellä on syytä pieneen valppauteen.
Lataa reitin gpx-tiedosto tästä linkistä.
Pituus: 2.09 km
Nousumetrit: 107
Pinta: 100% polku
Kesto: 0,5h-1h
Pikku-Punkaharjun lumikenkäreitti starttaa matkaan kolmen risteyksestä mäen päältä, mutta reitille on suositeltavaa suunnata esimerkiksi Taipalsaaren kirkonkylältä tulevilta poluilta, sillä risteyksessä voi liikkua autoja. Reitti menee Taipalsaaren helmessä; “Pikku-Punkaharjun” upeilla harjuilla ja kangasmetsissä. Nämä maastot kutsuvat ulkoilemaan! Harjun päältä ulottuvat maisemat kauas, ja siellä on hyvä tuumailla ja katsella kauas Saimaalle.
Minulle itselleni maastot ovat tuttuja, sillä niissä on tullut harjoiteltua paljon niin jalan, kuin maastopyörälläkin, ja polut palvelevat monia liikkujia. Varsinkin syksyiset sauvakävelyt otsalampun valossa ovat jääneet täällä mieleen. Ota retkelle mukaan vähän evästä ja vaikka kuumaa mehua, harjun päällä on mahtava evästellä, mikäli keli ja vaatetus sallii!
Lataa reitin gpx-tiedosto tästä linkistä.
Jänkäsalon Kymppi
Pituus: 10.00km
Korkeusero: 127m
Pinta: soratie
Jänkäsalon kymppi on Suuren Jänkäsalon oman urheiluseuran, Jänkäsalon Weikkojen virallinen maantiekympin reitti. Startti ja maali sijaitsevat Jänkäsalon urheilukentällä, lähellä Jänkäsalontien ja Marjaniementien risteystä. Reitti lähtee Jänkäsalontietä etelään ja etenee Kerniementietä lossirantaan, jossa kääntöpaikka Jänkäsalon torilla.
Reitille tulee matkaa tasan kymmenen kilometriä pohjan ollessa hyvää hiekkatietä. Reitti kulkee läpi suuren saaren, ohi vanhojen niittyjen ja maalaistalon. Reitillä on loivia mäkiä ja vauhdikkaita mutkia. Voipa lenkillä bongailla myös riistaeläimiä, sillä erityisesti Jänkäsalontiellä voi hämärän aikaan bongata vaikka hirven!
Linkki reittiin Stravassa.
Kutilan Kymppi
Pituus: 10.49km
Korkeusero: 138m
Pinta: 65% asfaltti, 35% soratie
Kutilan Kymppi starttaa matkaan yhdeltä Taipalsaaren perinteikkäistä maalaisurheilukentistä, Rehulan urheilukentältä. Reitti lähtee Mantereentietä aluksi itään, mutta kääntyy Rehulan vanhan koulun jälkeisen mäen päältä pian oikealle, Livontielle, josta se jatkuu etelään, kunnes tulee Toijantielle. Toijan sillan ylitettyä reitti kääntyy takaisin Rehulan suuntaan ja viimeiset neljä ja puoli kilometriä se kulkee Suur-Saimaantietä pohjoiseen ennen saapumistaan maaliin Rehulan kentälle.
Reitin kohokohtia ovat Livontien miellyttävä profiili ja mutkat, Toijan upea silta, joka tarjoaa hienot maisemat Saimaalle, sekä Kopinsalmen upea maalaismaisema kivisine siltoineen.
Linkki reittiin Stravassa.
Reitin pituus: 45.51km
Nousumetrit: 518m
Soratie/asfalttitie: 59%/41%
Kesto: 2,5-3h
Lenkkeilin Haikolan suunnilla viime kesänä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja havahduin siihen, kuinka upeita maisemia alueen hiekkatiet tarjoavat! Noilla suunnilla tulee muuten harvemmin liikuttua, joten fiilis oli kyllä huikea, kun tuona elokuisena iltana auringonsäteet valaisivat idyllisen maalaismaiseman lämpimillä sävyillään. Korkeuseroja, Saimaa-näkymiä, hiljaisia hiekkateitä & peltoja, sielu lepää.
Reitti sopii mielestäni hyvin myöskin talvipyöräilyyn, kunhan vain muistaa nastarenkaat, sillä hiekkatiet voivat talvisin olla jäisiä. Parhaimmillaan reitti on maastopyörällä tai gravel/cyclocross -pyörällä ajettuna, mutta tärkeintähän on vain lähteä liikkumaan!
P.S. tiesitkö, että seudulla on ollut liikehdintää jo iät ja ajat? Salmen toisella puolella sijaitsevalla Kannuksen linnavuorella on havaintoja jo tuhansien vuosien takaa…
Reitti Stravassa.
Pituus: 6.90km
Nousumetrit: 255m
Alusta: polku, hiekkatie
Taipalsaaren Jauhialassa kulkeva Vanha Jauhialantie on täydellinen kohde syksyn juoksulenkeille. Idyllinen kapea hiekkatie rauhallisine, auringon valaisimine mutkilleen tarjoaa miljöön, jossa sielu lepää. Ympäröivät polut antavat lenkille mukavaa vaihtelua, ja puolivälissä pari kertaa näyttäytyvä Saimaa on aina upea näky.
Itselleni Vanha Jauhialantie – Jauhialantie – Kirjolohentie on ollut aina tuttu lenkki. Aloitellessani kilpaurheilua yläaste-ikäisenä ko. lenkki toimi monesti aamulenkkinä ennen koulua. Siihen aikaan lenkkiin meni noin 25 minuuttia. Nyttemmin ympäröivät polut kiinnostavat, ja monet tutut lenkit ovatkin saaneetkin ympärilleen erilaisia polkusyheröitä!
Tämä lenkki on loistava, kun kaipaat rauhaa, kivoja maisemia & nopeita polkuja, joissa matka taittuu!
Reitti Stravassa.
Matka: 61.61km
Nousumetrit: 640m
Asfalttia: 40%
Sorateitä: 60%
Tämä soratiepainotteisempi reitti näyttää Taipalsaaren hienoimpia soratiepätkiä. Reitti alkaa Taipalsaaren kirkonkylältä, joka tarjoaa myös mahdollisuuksia ravinto- ja juomahuoltoon ennen reissua ja sen jälkeen. Reitti lähtee Vehkataipaleen suuntaan ja ylittää kauniin Toijansalmen sillan, jonka jälkeen suuntaa nopeasti hyväkuntoiselle hiekkatielle, jossa riittää vauhtia! Suur-Saimaantieltä käännytään idylliselle maalaishiekkatielle, joka vie pyöräilijää läpi peltojen ja ohi maalaistalojen, ennen saapumistaan Sarviniemen nurkille. Harjun päältä lähtevä hiekkatie kuljettaa syvälle Pönniälän kankaille ja tarjoaa miellyttävää uraa pyöräillä. Paluumatkalla käydään vielä Haikkaanlahden hiekkateillä ennen saapumista takaisin Kirkonkylälle.
Itse käyn paljon syksyisin ajelemassa Pönniälän kankailla sen mahtavien hiekkatieverkostojen vuoksi. Lenkeille saa myös huomaamattaan pituutta, mutta takaisin on tarvittaessa verrattain nopea tulla Savilahden tietä pitkin! Ota mukaan matkalle vähän evästä ja seikkailumieltä, sekä varaudu ihastelemaan maaseudun rauhaa!
Reitti Stravassa.
Laji: Polkujuoksu/maastopyöräily
Pituus: 10.64km
Nousumetrit: 442m
Polkuja, hiekkateitä: 82%
Asfalttia: 18%
Reitti sekoittelee harjun siistejä kangaspolkuja ja metsän suojassa mutkittelevia neulaspolkuja. Reitti tarjoilee vauhdikkaita laskuja ja muutamia nousuja tuoden esille harjumaaston parhaimpia paloja! Reitti soveltuu moneen, aina maastopyöräilystä polkujuoksuun ja sauvakävelyyn. Reitin kesto on maastopyörällä rauhassa ajellen noin tunti, sama myös juosten. Sauvakävellen luonnosta nauttien reitille tulee mittaa ajallisesti noin kaksi tuntia. Lammen kuntopolun purualusta tarjoaa loistavat olosuhteet alkulämmittelyille ja loppuverryttelyille.
Itse olen näitä polkuja kuljeskellut paljon, mutta varhaisimmat muistot monilta näiltäkin poluilta on Taipalsaaren Veikkojen maastopyöräkoulusta vuodelta 2012. Omia ihan ehdottomia kohokohtia reitiltä tarjoilevat polkupätkät Konstun rannan pohjoispuolella ja Hauhianrannan ja Jauhialantien väliin sijoittuvat polut.
Reitti Stravassa.
Pituus: 41,74 km
Lenkki, joka kulkee kaveriporukassani nimellä ”Taipalsaaren maastomaraton” juontaa juurensa kevääseen 2020, kun aikani meni opesijaisuutta tehdessä Saimaanharjulla ja treenatessa samalla kovaa. Meillä oli tuona keväänä tapana tehdä viikonloppuisin aina vuorotellen täällä Taipalsaarella ja vuorotellen Imatralla pitkiä kestävyysharjoituksia, ja tästä lenkistä muodostui kyllä klassikko! Lähdimme monesti imatralaisten Ahosten veljesten kanssa aamutuimaan lenkille pari makkarapakettia repussa. Tapana oli pysähtyä Riutanniemeen paistamaan makkarat, mutta monesti olimme sen verran kylmissämme nuotion sytyttelyn jälkeen, ettemme malttaneet aina paistaa makkaroita ihan kokonaan lämpimiksi. Monesti makkarat oli jo syöty parhaan hiilloksen vasta heräillessä nuotion loimusta. Loppulenkillä saattoikin välillä (aina) hieman vatsaa kipristellä, muttemme kuitenkaan koskaan oppineet, vaan toistimme saman virheen kerrasta toiseen.
Lenkki on ehdottomasti yksi Kirkkosaaren parhaista pidemmistä. Se yhdistää Saimaanharjun, Konstun ja Kirkonkylän parhaimpia polkuja Haikkaanlahden luontopolkuun. Miun lemppari, jos kyseessä on pidempi polkujuoksulenkki. Ja mikä parasta, sopii myös maastopyöräilyyn, ja on tarvittaessa pidennettävissä myös maratonin mittaiseksi lammen pururadan lenkillä. Lempparipätkiä tällä reitillä on Pikku-Punkaharjun polut ennen kirkkoa, Haikkaanlahden perälenkki ennen Riutanniemeä ja laskettelu Konstun uimarannalle.
Tsekkaa nämä tällä reitillä:
Uimarannat ja -paikat:
-Kirkonranta
-Huhmarkallio
-Vaateranta
Vesipiste:
-Väinölän seinä, Kirkonranta
Laavut:
-Kurenlaavu, Telkkälä
-Riutanlaavu, Riutanniemi
Jätskikioskit:
-Kirkonkylä, tori
-Saimaanharju, S-Market
Kahvilat:
-Röytyn kesäkahvila, Kirkonkylä
-Ravintola Wanha Kunnantupa, Kirkonkylä
Reitti Stravassa.
Tai ei nyt mikään ihan hullu, mutta tulipahan seikkailtua! Perjantai-iltana starttasimme 289 kilometrin mittaiselle reissulle Saimaan ympäri mitä kivoimmassa seurassa historian ensimmäisellä Saimaa Cycle Tourilla! Lauantai menikin pitkälti unten mailla, kun edellinen yö meni Saimaata ympäri pyöräillessä.
Sunnuntaina kävin juoksemassa parinkympin lenkin Kuivaketveleen linnavuorelle! Idea juoksulenkistä sinne lukkiutui miun mieleen jo viime viikonloppuna, kun pysähdyimme siellä Saimaan Saaristoreittiä pyöräillessä. Tosi hyvä paikka käydä vaikka juoksemassa portaita tai ihan vain seikkailemassa, polkuja menee ristiin rastiin ja maisemat ihan tosi kivat sieltä päältä! Nämä kelit olleet vain sen verran lämpimiä, että vettä kuluu. Mie käyn lenkeillä monesti täyttämässä juomapulloja Väinölän seinän vesipisteestä Kirkonrannasta!
pituus: 13.92km
Toijansalmen sillan toisen puolen odottavat huikeat maastot varsinkin polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn! Polkujuoksulenkeillä suuntaan välillä pidemmät lenkkini Pakkalan kankaille ja maastopyörällä siellä tulee käytyä ajelemassa polkuja vielä useamminkin.
Vaikka monesti puhutaankin Pakkalan kankaista, maasto on kuitenkin mielestäni melko vaihtelevaa paikoin, pieniä suolämpäreitäkin löytyy sieltä täältä. Välillä on tullut tällaisiin eksyttyä ja jouduttua melkoisiin hyttysparviin, erityisesti tänä kesänä! Korkeuserojenkin puolesta Suur-Saimaantien, Mantereentien ja Toijantien rajaama alue on mielestäni hyvä, sillä maastopyöräilyn harjoitteluun soveltuvia teknisiä mäkiäkin löytyy ihan hyvin, varsinkin pohjoisosista lähempää Mantereentietä.
Alue on myös hyvin merkitty talven hiihtolatujen vuoksi; maastosta löytyy paljon suuntaviittoja etäisyyksin merkattuna ja latukarttoja, joista näkee hyvin, minne on matkalla. Viime talvena alueelle ajetut ladut olivat miullakin kevättalvella pitkään to do -listalla, mutta niitä en ehtinyt käydä kuitenkaan viime talvena testaamassa. Taipalsaari tarjoaa maastohiihtäjällekin hyvät puitteet lajiharjoitteluun, sillä Saimaanharjun ja Haikkaanlahden ladut ja Rehula-Vehkataipaleen latuverkosto antavat varaa valita harjoittelumaastoja hyvänä talvena.
Ajelen itse merkittyjä metsäautoteitä, latupohjia ja kankailla risteileviä polkuja ihan fiiliksen mukaan, kun kaikki pätkät on ihan huikeita tuolla! Isompien teiden läheisyydessä on asutusta, josta pyrin pysymään kauempana. Alueella on siinä mielessä turvallista haahuilla, että sinne on vaikea eksyä ainakaan pahemmin. Alue rajautuu niin tehokkaasti edellä mainittuihin kolmeen tiehen ja Saimaaseen.
Laitoin tämän raapustuksen yhteyteen reittini viimeisimmästä maastopyörälenkistä Rehulan-Vehkataipaleen kankaille. Suosittelen tutustumaan hienoihin maastoihin vaikka latukarttojenkin pohjilta! Näin kesällä kannattaa myöskin yhdistää lenkkiin joku kiva kahvistoppi lähellä oleville Rehulan ja Vehkataipaleen kesätoreille lauantai-aamupäivisin! Rehulan kesätori löytyy Suur-Saimaantien ja Mantereentien risteyksestä Rehulan urheilukentältä, Vehkataipaleen taas Vehkataipaleen koulun lähettyviltä torilta.
Linkki stravassa.
Bongaa maaseutu -reitti
Matka: 16.8 km
Nousumetrit: 177m
Reitti Stravassa
Kaunis maaseutukierros lähtee Taipalsaaren kirkonkylältä Röytyn kotiseututalolta suunnaten Haikkaanlahdelle, vuonna 2018 valmistuneelle Suoniityn kosteikolle ja lintutornille. Kosteikolta matka jatkuu edelleen kohti Hovinmäentietä, jolta käännytään takaisin Savilahdentielle takaisin kirkonkylän suuntaan.
Matkan varrella voit bongata Innalanmäentilan Ylämaankarjaa ja nauttia niitä katsellessa samalla Haikkaanlahdelle levittäytyvästä kauniista maisemasta, joka on ehkä yksi Taipalsaaren kauneimpia. Suoniityn kosteikolla on mahdollisuus bongailla lintuja lintutornista ja nauttia kosteikkomaisemasta. Takaisin kirkonkylällä odottavat maaseudun suurimmat jäätelötuutit, että Röytyn kesäkahvilan ja Ravintola Ullan Bistron antimet.
Lossilla Jänkäsaloon -reitti
Matka: 40.5 km
Nousumetrit: 414m
Reitti Stravassa
Elämyksellinen pyöräretki yhdelle Suomen suurimmista sisävesien saarista ja jäätelöt itsepalvelukioskilla? -Kyllä kiitos! Lossimatka Suureen Jänkäsaloon itsessään on jo elämys, mutta perillä saaren lossirannassa odottavat kesäkuussa 2021 valmistunut hirsikatos, oma kirjasto, itsepalvelukioski ja saaren oma paloauto. Saaren sisäosassa sijaitsee Jänkäsalon oman urheiluseuran, Jänkäsalon Weikkojen ylläpitämä ja hoitama urheilukenttä, kota ja uusi frisbeegolfrata.
Reitti mantereen lossirantaan Jussilansalmeen kulkee Kopinsalmen, Rehulan ja Saikkolan kautta. Matkan varrella pyöräilijä saa ihastella kauniita peltomaisemia ja lauantaisin Rehulan kesätori ilahduttaa polkijaa palveluillaan matkan varrella, poikkea vaikka kahville!
Saariseikkailun ja kioskiostosten jälkeen reitti jatkuu Suur-Saimaantietä pohjoiseen, kunnes kääntyy Sillanmäentielle, joka tarjoilee hyväkuntoista hiekkatietä -pääsee maantiepyörälläkin! Peltoista matka jatkuu Leväsen sillan yli takaisin Kirkkosaarelle, ja suuntaa takaisin kirkonkylälle. Kirkonkylällä pyöräilijä voi taas tuttuun tapaan huoltaa itseään paikan monipuolisilla palveluilla.
Näin Taipalsaaren kyläpyöräilyn viikolla ajattelin avata hieman omaa leipälajiani maantiepyöräilyä vähän enemmän. Aion kertoa hieman mikä siinä on parasta ja lopuksi hieman reitistä, jonka haluan teille jakaa. Tämän kuukauden lenkkinä on todellinen fiilistelylenkki Taipalsaaren upeimmilla teillä!
Maantiepyöräilyssä parasta on ehdottomasti se vauhti, liitäminen teiden päällä ja kilpailut! Tykkään ihan älyttömästi siitä tunteesta, kun se pyörä vaan kulkee ja se tekee juuri kuin sille sanoo. Toki näitä päiviä ei ihan aina tule vastaan, mutta yleisestikin tunne matkan taittuvuudesta ja tarkasta ohjautuvuudesta luo tunteen, joka siinä lajissa vetää puoleensa. Lenkeistä tulee maantiepyörällä helposti seikkailuja, kun sillä pääsee sen verran kauemmas ja pyörälenkkeihin saa kyllä aikaa uppoamaan ihan kiitettävästi!
Kilpailuissa nautin adrenaliinista, taktiikkapuolesta ja yhteispelistä. Maantiepyöräily on joukkuelaji, jossa kilpaillaan joukkueena joukkueita vastaan. Meillä seurassani TWD-Länkenissä joukkuetoiminta näkyy kaikessa kilpailumatkoilla: me matkustamme, elämme, lämmittelemme, kilpailemme, voitamme ja häviämme yhdessä. Seuramme huoltajilla ja valmennusjohdolla on suuri merkitys kilpailun kulussa; yleensä joukkueenjohtajamme suunnittelee taktiikan meidän puolestamme tai meidän kanssamme keskustellen, ja sitä sitoudumme kaikki noudattamaan.
Tavoitteena on saattaa ainakin yksi meistä, riippuen kilpailusta, mahdollisimman tuorein jaloin loppuratkaisuihin mukaan ja saavuttaa sen eduin joukkueellemme voitto. Se voi tarkoittaa sitä, että kulutamme osan miehistämme sen toteuttamiseen. ”Apukuskin” tehtävänä voi kilpailussa olla esimerkiksi juomapullojen ja kisaeväiden hakeminen kilpailun aikana huoltoautosta porukan takaa, ”kapteenin” suojaaminen tuulelta tai vaikka hänen saattamisensa irtiottoon mukaan. Hienoimpia hetkiä ovat kilpailuissa ne, kun kykenemme joukkueena saavuttamaan jotain, joka muuttaa kilpailun kulkua merkittävästi ja johtaa hyvään lopputulokseen. Hienoa on ehdottomasti myös se uhrautuvuus, jota joukkueestamme löytyy. Jos kaverilla on parempi päivä ja paremmat mahdollisuudet voittoon kuin itsellä, oma kilpailu käytetään hänen auttamiseensa, meni oma kilpailu sitten miten vain. Joukkuehenki ruokkii ja kannustaa yrittämään, edes toisen puolesta silloinkin, kun ei enää oikeasti jaksaisi.
Maantiepyöräilyssä kilpailut ovat pituudeltaan yleensä sadasta kilometristä 200:aan kilometriin, riippuen maastosta ja kilpailusta. Kilpailut ovat yksi- tai monipäiväisiä. Sitten on olemassa myös lyhyempiä kortteliajoja, joissa kierretään lyhyempää kierrosta usein kaupungissa, ja niissä matkaa määrittää usein myös aika. Tyypillinen kortteliajo tai kriterium kestää tunnin ja muutama lyhyttä 1-2 kilometrin kierrosta. Minun pisimmät kilpailuni ovat olleet neljä-viisipäiväisiä ja niissä on ajettu yhteensä noin 400–700 km. Pisin yhden päivän kilpailuni on ollut Rhodes GP, jonka kokonaismatka kaikkinensa oli noin 200 km. Muita noin 200 kilometrin kilpailuja ovat olleet mm. Scandinavian Race in Uppsala ja Hansa Bygg Kalmar Ruotsissa. Lisäksi SM-kilpailut ovat tyypillisesti karvan alle 200 km.
Tätä blogia kirjoittaessani olenkin seuramme leirillä, jossa valmistaudumme alkavaan kilpailukauteen. Päivämme ovat hyvinkin treenipainoitteisia ja pientä väsymystä on varmasti tiedossa jaloissa! Tässä ote päiväohjelmastamme:
Ti 11.5.
08:00-09:15 Herätys ja aamupala
09:30-12:00 Treeni (tempoa yksittäin ja pareina maantiepyörillä)
12:30-13:30 Lounas
14:00-17:00 Treeni (reipasta matka-ajoa, välissä irtiottotreeniä)
17:30-18:30 Päivällinen
18:30-19:00 Palaveri (tarvittaessa)
Ke 12.5.
08:00-09:15 Herätys ja aamupala
09:30-12:00 Treeni (reipasta matka-ajoa, välissä 4 x 10 min joukkueajoa)
12:30-13:30 Lounas
14:00-17:00 Treeni (perusPK, välissä 2-3 lyhyttä spurttia)
17:30-18:30 Päivällinen
18:30-19:30 Sauna + pulahdus virkistävään Kukkaseen (jos mahdollista)
Halusin jakaa teille tämän blogin yhteydessä lisäksi vielä yhden lempparireittini maantiepyörällä fiilistelyyn Taipalsaarella! Reitti lähtee Röytyn kotiseututalolta, kulkee kauniin Toijantien kautta Vehkataipaleelle, sieltä maalaisteitä Rehulaan, käy Sarviniemessä pyörähtämässä (siellä on ihan parasta käydä hetki hengähtämässä!!) ja noukkaisee hienot gravel-pätkät ennen saapumista Leväseen, josta takaisin kirkolle. Tämä lenkki tulee ajettua usein ennen pidempiä kisareissuja, kuin viimeisinä tuulahduksina Saimaata ennen pidempää reissua. Voit ladata lenkin suoraan pyöräilytietokoneeseesi tai tarkastella sitä alla olevasta linkistä.
Pituus 55.68km
Reitti Stravassa.
Loppuun vielä vinkit pyöräntarkistukseen ennen pyöräretkiä:
-öljyä ketjut
-purista jarruja ja nytkytä pyörää; katso, onko klappia esimerkiksi ohjainlaakereissa
-tarkista samalla jarrujen toimivuus
-tarkista ilmanpaineet
-kiristä löysällä olevat pultit
-säädä tarvittaessa vaihteet
Nähdään pyörälenkeillä!
Taipalsaarella ja minun pyöräilyuralla on ollut aivan kiistämätön suhde toisiinsa: ympäristö, oikeat ihmiset täällä Taipalsaarella ja mahdollisuus lajin harrastamisen aloittamiseen ajoivat minutkin aikoinaan lajin pariin. Aloitin pyöräilyn maastopyöräilyn puolelta vuonna 2012, kun aloitin Taipalsaaren Veikkojen (TsV) maastopyöräkoulussa, jota naapurimme Rune järjesti. Häneltä sain myös innostuksen kestävyysharjoittelun aloittamiseen ja kilpailemiseen.
Kilpailin pääasiallisesti maastopyöräilyssä aina maantiepyöräilyn nuorten maajoukkueryhmään valintaan asti, kauden 2015 loppuun. Olimme tuolloin jo aloittaneet valmennusyhteistyön Taipalsaarella asuneen Johannes Kohosen kanssa. Meillä oli Johanneksen kanssa maastopyöräilyä varten “testirata” Saimaanharjun lammella, jota aina joka kevät kulutettiin ja otettiin aikoja ylös. Muistan, kun hän kerran kertoi omia parhaita aikojaan ko. reitillä ja sen, kun ensimmäisen kerran alitin tuon ajan. Silloin oli pakko ottaa puhelin käteen ja soittaa hänelle!
Valmennusyhteistyö Johanneksen kanssa oli tuottoisaa, ja kehittyminen oli nopeinta koko tähänastisen ikäni aikana. Arvostan häntä todella paljon ja valmennustarinamme oli erityinen; hänen siipiensä alla kilpailuni vaihtuivat Suomen maastopyöräkisoista aina Koreoiden rajavyöhykkeen etappikilpailuun (Tour de DMZ) ja Norjan Bergenin Maantiepyöräilyn MM-kilpailuihin vuonna 2017. Unohtamatta ensimmäisiä aikuisten UCI-luokiteltuja kilpailuja Rodoksella ja Hollannin ZLM-Touria pari vuotta sitten.
Ehkä näin jälkeenpäin yksi mieleenpainuneimmista puhelinkeskusteluista yhteistyömme aikana tapahtui syyskuun ensimmäisinä päivinä juurikin vuonna 2017: Olin valmistavalla leirillä MM-kilpailuja varten Belgiassa ja viikkoa ennen MM-kilpailuja lauantaina kävin yksin paikallisissa kilpailuissa, jossa eksyin pieneen irtiottoon hetkeksi pojan kanssa, jolle totesinkin kisassa, ettei minulla vain riitä jalka muuhun kuin hänen peesissä “istumiseen”. Sanoin Johannekselle puhelussamme kilpailun jälkeen, että ihan sama, mitä kisassa olisi käynyt, niin tuo poika olisi voittanut joka tapauksessa. Poika oli nimeltään Remco Evenepoel, joka meni vuotta myöhemmin voittamaan mm. nuorten maailmanmestaruuden aika-ajossa ja yhteislähdössä, Euroopan mestaruuden aivan suvereenilla erolla sekä solmimaan korkeimman luokan ammattilaissopimuksen Deceuninck -Quick-Step -talliin yhtenä nuorimmista koskaan lajin historiassa. Ja itseasiassa kilpailimme silloin myös tulevana viikonloppuna hänen kanssaan Bergenin MM-kilpailuissa.
Belgian valmistavan kilpailun jälkeen poljin 35 kilometriä takaisin lajiliittomme vuokraamalle kämpille, pakkasin pyörän ja matkustin seuraavana päivänä Leuvenista, Brysselin lähettyviltä kotiin Taipalsaarelle kolmen viikon reissun jälkeen, jotta ehdin maanantaiaamuna kouluun.
Blogin yhteydessä julkaistava reitti onkin tällä kertaa juuri tuo Johanneksen ja minun “testirata”, joka mutkittelee Taipalsaaren Saimaanharjun lammen harjuisissa maastoissa. Reitti ei vaadi älyttömän suurta teknistä osaamista, mutta pari alamäkeä vaativat hieman ajosilmää. Reitti keskittyykin enemmän fyysiseen suorituskykyyn; tätä reittiä kovaa ajamalla saa treenissä tehoja ylös, hiljalleen ajamalla löytää taasen mukavaa polkupätkää, jota ajella. Kun aikasi reitillä lähenee kahdeksaa minuuttia tai sen alle, tulehan nykäisemään hihasta.
Reitti Stravassa.
Haikkaanlahden retkeilyreitti tarjoilee vauhdikkaita flow-pätkiä, tarkkuutta vaativia kivikoita, kuusien varjostamaa juurakkoa, mutta myös nopeita hiekkateitä ja Taipalsaaren upeimpia maalais- ja järvimaisemia.
Itse usein hieman sovellan reittiä, ja saatan fiiliksestä riippuen kulkea enemmän teillä tai poluilla- toki myös hieman ajankohdasta ja sen tavoitteista riippuen. Riutanniemen haastavammat polkupätkät tarjoavat loistavia paikkoja polkujuoksun tekniikan ja taloudellisuuden kehittämiseen myöskin kilpailuihin valmistautumista silmällä pitäen.
Tapanani on juoksennella Haikkaanlahden maastoissa reppu selässä, mukana kahvipuruja, vettä ja pieni kattila. Riutanniemen laavu tarjoilee parastaan maisemillaan ja kelpaa mitä mainioimmaksi taukokahvien paikaksi pidemmällä polkujuoksulenkillä.
Haikkaanlahden polut sopivat monenlaiselle lenkkeilijälle; muutamat alamäet vaativat kyllä tarkkuutta ja parit mäentöppyrät reittä, mutta nostamalla hieman jalkaa kaasulta niistä selvinnee kyllä kunnialla vasta polkujuoksuharrastusta aloittavakin.
Minulle Haikkaanlahden polut ovat lenkkimaastoja, joissa tulee vierailtua niin maastopyörällä kuin jalankin. Maastopyörän suosittelen suuntaamaan Haikkaanlahden poluille kuitenkin vasta, kun kuskin reisissä on hieman enemmän maastopyöräkilometrejä takana. Jalkalenkit painottuvat minulla erityisesti syksyyn pyöräilykauden loputtua. Suosittelenkin ottamaan repun selkään ja suuntaamaan seuraavalle polkujuoksulenkille Haikkaanlahdelle ja kahvipaussille Riutan laavulle!
Reitti Stravassa.
Hei! Olen Julius Taskinen, 21-vuotias kilpapyöräilijä ja kestävyysurheilija. Olen kotoisin Taipalsaaren Saimaanharjulta ja opiskelen tällä hetkellä Jyväskylässä. Vapaa-aikanani koulusta ja tavoitteellisesta urheilusta harrastan mm. metsästystä, luonnossa liikkumista ja erityisesti kesäisin minut voi löytää usein ulkokeittiöstä riista- ja kalaruokien kimpusta!
Tavoittelen menestystä kestävyyslajeissa. Sitä on takanani pyöräilyssä U19-sarjassa, josta Suomenmestaruus aika-ajosta. Lisäksi pyöräilystä kolme muuta SM-mitalia. Myös sotilasurheilun parista löytyy maastohiihdosta partiokilpailun SM-hopeaa. Lisäksi olen juossut toiseksi Itämeri-Maratonilla vuonna 2019 (2.43/42km), ja yhdeksänneksi Vaarojen Maratonilla 2020 (4.23/43km). Kymmenen kilometriä taittuu pyörällä nopeimmillaan selvästi alle kolmentoista minuutin. Opiskelen JAMK:lla Sport Business Fundamentals -opinto-ohjelmassa. Seurani on lahtelainen TWD-Länken.
Olen innoissani yhteistyöstä. Taipalsaari merkitsee minulle paljon niin sen tarjoamien treenimahdollisuuksien, kuin sen ainutkertaisten luontokohteiden takia. Näillä poluilla on kuitenkin tahkottu tuhansia treenitunteja ja näissä maisemissa vietetty ikimuistoisia hetkiä monenlaisten eri aktiviteettien muodossa. Yhteistyössämme haluan tuoda esille kaikkea sitä, mitä kaikkea siistiä täällä on oikein mahdollista touhuta ja saada itselle uusia kokemuksia mm. Saimaan saaristoreitin ja muiden tempausten muodossa, mutta niistä lisää myöhemmin! Minut kannattaa yhdessä Taipalsaaren kunnan kanssa ottaa seurantaan somessa @juliustaski ja @taipalsaarenkunta!