Taipalsaaren Kirkonkylän keskustassa sijaitseva kotiseututalo Röytty, saman pihapiirin ulkorakennus sekä näiden välittömässä läheisyydessä oleva lainajyvästön makasiini (Taipalsaaren kotiseutumuseo) muodostavat kunnan paikallishistorian säilyttämisen keskuksen. Kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä Etelä-Karjalan museon kanssa. Vierailijat voivat tutustua entisen sotilasvirkatalon ja kestikievarin menneiden päivien vaiheisiin sekä eri aikojen työvälineisiin ja uppoutua alueella aistimaan häivähdyksiä ajasta ennen nykyajan hektisyyttä.

Taipalsaaren kirkon vieressä sijaitseva kotiseututalo Röytty on entinen sotilasvirkatalo ja kestikievari. Nykyisin Röytty toimii aittoineen ja talleineen museona.

Röytyn talo on rakennettu tiedettävästi 1600-luvun lopulla Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Joutsenon miesten voimin. Ensimmäinen maininta Röytystä sotilasvirkatalona on vuodelta 1680. Röytty toimi lyhyen aikaa Ruotsin armeijan luutnanttien virkatalona, kunnes koko Taipalsaaren alue siirtyi Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743. Tämän jälkeen talo muutettiin kestikievariksi.

Röytyn sijainti jo keskiajalta periytyvien jääteiden sekä vesi- ja maaliikenteen solmukohdassa toi kestikievariin runsaasti matkustajia. Röytty palveli levähdyspaikkana, jossa huolehdittiin niin matkustavaisista kuin heidän hevosistaan.

1930-luvulla suuri osa Suomen kestikievareista siirtyi historiaan, ja Röytyssäkin kievaritoiminta päättyi vuonna 1937. Kestikievarin viimeinen isäntä oli Viktor Rikkonen. Tila siirtyi hänen sisarenpojaltaan Veikko Rikkoselta Taipalsaaren kunnalle vuonna 1988. Kunta entisöi rakennuksen kestikievarimuseoksi Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti, alkuperäisyyttä kunnioittaen. Kotiseututalo Röytty avattiin näyttelyineen yleisölle kesällä 1996.

Päärakennuksen museotilojen lisäksi Röytyn pihapiirissä sijaitsee navettarakennus, jossa toimii hevosajopelimuseo ja aittanäyttelyt, sekä pihalla työkonemuseo.

Nykyisin Röytyssä toimii taipalsaarelaisten yhdistysten pitämä kahvio sekä Taipalsaaren käsityöläisten myyntinäyttely.

Röytty on osa Taipalsaaren kulttuuriperintöreittejä ja kuuluu Kirkonkylä–Saimaanharju-reittiin, joka esittelee Taipalsaaren hallinnollisen, kirkollisen ja kyläasutuksen historiaa kivikaudesta nykypäivään.

Röytyn pihapiirissä sijaitsee suuri punamultamaalilla maalattu ulkorakennus. Ulkorakennus koostuu useista eri osista, aittarivistöstä, tallista ja navetasta. Aitoissa on kesäisin esillä Taipalsaaren historiaan kuuluvia maatalousesineistöä ja tekstiilejä. Tallissa sijaitsevassa näyttelyssä, ”Hevosajopelimuseossa” on kahdessa kerroksessa hevosvetoisia ajoneuvoja matkustukseen, kuljetukseen ja maataloustöihin, sekä hevosen hoitoon ja raviurheiluun liittyvää esineistöä.

Lainajyvästö - eli pitäjänmakasiinijärjestelmä periytyy Ruotsin vallan ajalta. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä tehdyn päätöksen mukaan jokaiseen seurakuntaan oli perustettava viljamakasiini. Makasiiniin talletettiin hyvien satovuosien aikana viljaa, jota voitiin katovuosien sattuessa lainata siemeneksi ja ravinnoksi korkoa vastaan. Lainaamatta jäänyt ylijäämävilja huutokaupattiin muun muassa köyhäinhoidon tukemiseksi ja koulujen ylläpitämiseksi. Vuonna 1857 astui voimaan asetus, jonka mukaan pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Makasiinien rakenteiden tuli olla lujatekoisia varkauksien estämiseksi, mutta myös estää kosteuden ja tuholaisten pääsyn rakennukseen. Suomessa oli vuonna 1929 yhteensä 446 lainajyvästöä.

Taipalsaaren lainajyvästön makasiini on 1800-luvun alkupuolella rakennettu hirsirakennusrakennus, jossa on punamullalla maalattu lautaverhoilu. Rakennuksen alaosassa on kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät, jotka on tehty viljavarkauksien ehkäisemiseksi. Kaksinkertainen seinä esti viljan valuttamisen seinään poratun reiän kautta.

Vuonna 1951 lainajyvästön makasiiniin perustettiin Taipalsaaren kotiseutumuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1953. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa on pieniä näyttelytiloja, joissa esitellään paikallisia maataloustyökaluja ja elinkeinoja, kuten viljan puintia, kalastusta ja maitotaloutta. Omat näyttelytilansa on myös kirkolliselle esineistölle ja 1800 -luvun lopun – 1900 -luvun alun vaatteille. Yläkerta on yhtä avointa näyttelytilaa, jossa on esillä suurempia huonekaluja ja esineitä maatalouteen liittyen.

Museosta huolehti vuoteen 1985 asti Taipalsaaren kotiseutu- ja museoyhdistys, jonka jälkeen toiminnasta on vastannut Taipalsaaren kunta. Viimeisten vuosikymmenten aikana museota ei ole pidetty säännöllisesti auki. Museo on avoinna kesäkausina. Aukioloajoista tiedotetaan erikseen.

Makasiini sijaitsee kirkonkylällä Taipalsaarentien varrella, lähellä Röyttyä.

Viljamakasiini on osa Taipalsaaren kulttuuriperintöreittejä ja Kirkonkylä–Saimaanharju-reittiä, joka esittelee Taipalsaaren hallinnollista ja kirkollista historiaa.