3. Juntulan kivikautinen löydös & historiaa
Juntulan Alatuvan tilan mailta on löydetty kivikaudelta peräisin oleva tasataltta jo 1800-luvulla ja nykyisin esine on tiettävästi Viipurin museossa.25 Alla oleva kuva ei ole samasta taltasta, mutta se esittää tyypillistä aikakauden työkalua ja on myöskin Taipalsaarelta löydetty. Taltta oli tärkeä työkalu kivikaudella ja sitä käytettiin etenkin puun työstössä.
Kuva: Kivikautinen tasataltta Taipalsaarelta, lahjoittanut v. 1867 Elisabeth Grönmark. Kuva Finna.
Juntulan kylän alueella on runsaasti kaskiviljelyyn liittyviä viljelyraunioita26 ja matalia kiviaitoja, joilla on pyritty estämään metsissä laiduntavia lehmiä vaeltelemasta liian kauas. Kiviaitojen päällä on useimmiten ollut riu’uista koottu puurakenne. Viljelyrauniot ovat usein taidokkaasti ladottuja kivikasoja, joihin on koottu viljeltävästä pintamaasta kerätyt kivet. Näitä myös kaskiröykkiöiksi kutsuttuja kivilatomuksia on hyvin pitkältä ajalta, sillä kaskiviljely on ollut käytössä Suomessa esihistorialliselta ajalta saakka, jopa pronssikauden lopulta noin 500 eaa. aina 1800-luvulle asti.27
Juntulan kylän läheiseen Keurulahden pohjaan on tutkimusten mukaan upotettu kahdeksan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla käytössä ollutta lotjaa.28
Juntula esiintyy kylän nimenä 1550-lukujen virallisissa lähteissä. Kuten on jo aikaisemmin mainittu, on Juntusten sukuselvityksessä päätelty Juntulan ja Kannuksen kylien nimien ja sukujen olevan lähtöisin yhteisestä kenties 1500-luvulla eläneestä kantaisästä ja kantatalosta.9 Juntulan 1800–1900-lukujen vaihteen rakennuskannassa on merkittävinä tuotu esiin Rantamäen ja Kuoppamäen rakennukset.15
1900-luvun alussa Juntulan rannassa oli monenlaista yritystoimintaa. “Juntulassa aloittivat toimintansa saha ja mylly vuoden 1910 paikkeilla. Myllyn koneet ostettiin Lemiltä. Käyttövoima saatiin pienestä höyrykoneesta. Se oli erikoisella tavalla seinään kiinnitetty, kertoo Toivo Korhola, se kävi kuin heilurikello. Juntulan sahalle hankittiin uusi raami ja uusi höyrykone, joka jaksoi pyörittää sahaa ja myllyä samanaikaisesti. Saha paloi toimittuaan 20 vuotta.”4
KUVA: Päreentekoa Juntulan rannassa v 1927. Taipalsaari - Pitäjä Saimaan sylissä, Pentti Jurvanen, s 41.
Vuonna 1914 maanviljelijä Anton Kilkkinen aloitti laivanrakentajan ja liikemiehen uransa Juntulan rannoilla. Kilkkinen rakennutti useita aluksia yhdessä Vehkataipaleen Paarmalan kylästä kotoisin olevan laivanvarustajan Mikko Kilpiän kanssa. Kun Venäjän kauppa sulkeutui, ja pulavuodet alkoivat, alkoivat Kilpiän voimat ehtyä. Anton Kilkkinen ja lappeenrantalainen Urho Hyvönen ostivat Kilpiän toiminnan.4 Todennäköisesti Kilkkisen rakentamia hylkyjä makaa Keurulahden pohjassa.28
Kuva: Anton Kilkkisen hinaaja VETO 1920-luvulla. Kuva Etelä-Karjalan museo. Tuntematon kuvaaja.
Juntulan kylän alueeseen kuuluu myös Mielakansaari. Siellä on perimätiedon mukaan toiminut puutarha, jonka tuotteita vietiin Lappeenrantaan saakka.29