10. Jauhialan kylä - maaseudun kulttuurimaisemat
“ Jauhiala ja Nikinlahti ovat Etelä-Karjalaista kulttuurimaisemaa edustavimmillaan, ja on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi maisemaksi.” - Etelä-Karjalan maakunnallinen maisema- ja kulttuurialueselvitys on ensimmäinen koko maakunnan kulttuurimaisemaa koskeva selvitys. Eri alojen asiantuntijoiden laatima selvitys arvottaa tärkeimmät kulttuurialueet ja –kohteet, joiden tunnistaminen ja säilyttäminen on maakunnan identiteetin ja ominaislaadun kannalta erittäin tärkeää.6
Kyläkeskuksen vieressä on jylhä, jääkauden muokkaama Pikku-Punkaharju, tunnettu juhla- ja näköalapaikka.
Kuva: Jauhiala vuonna 1737. Jukka Niemi.
Alueella on asuttu kivikaudella, hyvin todennäköisesti myös rautakaudella, ja tätä tukevat alueelta tehdyt löydöt kyseisiltä aikakausilta: rautakautinen ketjunkannatin28 ja kivikautinen kivihakku27. Olemassa olevien asiakirjojen mukaan vakituista nykyaikaista asutusta on 1500-luvulta lähtien. Papin veroluetteloon on 1500-luvulla merkitty 7–8 taloa Jauhialan kylän alueelle.28 Ensimmäisistä säilyneistä veroluetteloista vuodelta 1543 löytyy myös maininta Jauhiaisen suvusta Jauhialassa. Vanhempien veroluetteloiden puuttumisesta johtuen ei ole tietoa, miten kauan suvut olivat jo Taipalsaarella eläneet.
Lisätietoa
Jauhiaisten sukuseuran sukututkimuksen mukaan “asui vuonna 1547 Taipaleen pitäjän Jauhiakylässä (myöhemmin Jauhialan kylässä) viidessä eri ´arviokunnassa´ kaikkiaan 11 Jauhia-nimistä talonpoikaa. Suvun on täytynyt asua paikkakunnalla jo kauan, koska esiintymä on vahva. Kylässä asui myös kolme Itkosta.1560-luvun veroluetteloon ilmestyi Jauhialan kylän Jauhia-sukunimellä merkittyjen talonpoikien joukkoon myös Pekka Pysing-Jauhia. - Voisiko tämä tarkoittaa kahden suvun ´hynttyiden yhteen panemista´? Erinomaisessa Jauhiaisten sukukirjassa todetaan suvun esivanhempien olleen liikkuvaa kansaa. Siirtyikö suku vähitellen 1600–1700-luvuilla sen jälkeen, kun oli jättänyt kylälle nimensä, siirtyä syvemmälle Suomen erämaa-alueille elantoaan hankkimaan? 29
”1700-luvun alussa Jauhialan kylään kuuluvia taloja oli neljä, käytännössä kuitenkin kolme: Pysingin isäntä Heikki Heikinpoika hallinnoi kahta tilaa, siis puolta Jauhialan kylästä. Pysing oli rustholli, eli varusti ratsumiehen sotaväkeen. Yhtä tilaa hallinnoi Heikki Heikinpoika Björni. Björni oli augmenttitila, eli rahoitti muun tilan varustamaa sotilasta. Kolmas Jauhialan talo oli Nikki isäntänään Matti Juhonpoika Nikki(nen).” 30
Elämää Jauhialassa 1800–1900-luvuilla
Isojaon jälkeen v 1837 kruununtila Pysing jaettiin vähitellen kolmeksi tilaksi: Pysing-niminen tila oli olemassa 1837–1901, Käkelä-niminen tila syntyi v 1843 ja Talkka-niminen tila vuonna 1901. Nikin hovin ostivat vuonna 1894 Voipion suvun kantavanhemmat hovioikeudenneuvos D. W. ja Emma Åkerman, jotka suomensivat nimensä vuonna 1901 Voipioksi tilaan kuuluneen Voipionniemen mukaan. Hovi on entinen kuninkaankartanon aputila ja sotilasvirkatalo, jonka päärakennus on todennäköisesti rakennettu 1830-luvulla.7
Nykyisen Pyysing-Pyysalon tilan tiedetään olleen suvun hallinnassa vuodesta 1543 lähtien.31
Taipalsaari oli 1900-luvun alussa Niilo Voipion mukaan romanttista erämaa-aluetta. “Asumattomia saaria oli paljon ja puhdasta vettä joka puolella. Nikin päärakennus kotipeltoineen sijaitsi ikään kuin harjujen sylissä.” 32 Nikin Hovin arkiseen maanviljely- ja kasvihuone- sekä suuren sukulaisjoukon historiaan on kuulunut myös musisointi, josta Niilo Voipio kirjoittaa seuraavasti: ”Jostain minulle tuntemattomasta syystä oli suvun nuorempiin polviin putkahtanut geeni, joka antoi heille laulunlahjan. Kun isäni vielä eli ja pääsi maalle, ei verannallamme vietetty yhtään ainoaa kahvihetkeä ilman neliäänistä laulua. Kun tyttärien miehet ja poikien vaimot olivat paikalla, koossa oli parikymmenhenkinen kuoro.”32
Maaseudun perinteistä, rauhallista elämää on kuvannut Tauno Pyysalo kaksiosaisessa kirjoituksessaan “Kesäkuun päivä Jauhialassa 1920–1930-lukujen vaihteessa”: “Ukkorannanlahden laivalaituriin puksuttava höyrylaiva kuljettaa mm. Lappeenrantaan mieliviä, soutuveneillä lähdetään saariin lehmiä lypsämään, nuoret kulkeva riiuureissuilla ja maatalossa riittää töitä.” Pyysalo kuvaa myös kesäksi huviloille saapuvaa herrasväkeä.
1900-luvun alussa alettiin Suomessa rakentaa aikaisempaa enemmän huviloita. Jauhialassakin oli 28 huvilaa 1930-luvulla.7 Oma kyläkauppakin Jauhialassa on 1900-luvulla ollut:
Kuva: Vintiltä löytynyt tulitikkurasia henkii historiaa. Jauhialan kaupan mainostikut. Mikko Pyysalo 30.4.2023, Facebook-ryhmä; Oli kerran Taipalsaari.
Jauhialasta eteenpäin lähtevä maantie kulki silloisella Heinniemen kankaalla nykyisen Saimaanharjun läpi ennen asuntoalueen rakentamista.
Kuva: Jauhiala 1940. Vanhatkartat.fi
Nuoriso- ja raittiusseura Tähkä II
Pyysalon tupaan kokoontui 13. joulukuuta 1912 joukko nuoria perustamaan omaa seuraa. Opettaja Hulda Hakanen ehdotti raittiusasiaa yhdistäväksi teemaksi, mutta Jauhialan nuoria innosti erityisesti näytteleminen. Seuran alkuvuosikymmeninä toiminnalle antoi vahvan tuen Voipion perhe, jonka suuri ja lahjakas joukko rikastutti kesäkautta sukukuorolla, soitinyhtyeellä ja omatekoisilla näytelmillä. Tähkä II -nimisen seuran vuosittaisiin perinteisiin kuuluivat muun muassa äitienpäiväjuhlat sekä oma Tähkäpää-lehti, joka julkaisi jäsenten kirjoituksia neljän vuosikymmenen ajan. Alusta asti järjestettiin myös urheilutapahtumia – yleisurheilu, hiihto ja lentopallo nauttivat vuorotellen suurta suosiota jäsenistön keskuudessa. Toiminta sai uutta vauhtia, kun Ahokkalan ja Niemisen kyläläiset liittyivät mukaan. Monipuolinen ja aktiivinen seuratyö tuotti niin hyvin tulosta, että varoja riitti jopa Väinölän laajentamiseen sekä olympiarahastoon. Seuran johdossa pitkään vaikuttanut Aune Lind toimi puheenjohtajana peräti 34 vuoden ajan. 2
Vuoden kaunein kylämaisema
Taipalsaaren kunnan Ympäristölautakunta valitsi Jauhialan kylämaiseman vuoden 1991 Taipalsaaren kauneimmaksi kylämaisemaksi. Valinnasta muistuttaa Jauhialantien ja Suur-Saimaantien risteyksessä sijaitseva kivipaasi, johon on kaiverrettu teksti valinnasta.
Kuva: Lehtiartikkeli laatan paljastamisesta Yhteissanomat 30.7.1991