5. Kattelussaari II – kivikautinen asuinpaikka & puolustusvarustuksia & kaskiraunioita

Ketveleen asuinpaikan löydökset 

Ketveleen kivikautinen, neoliittinen asuinpaikka sijaitsee Päihänniementieltä itään risteävän Niemeläntien varrella noin 200 m Päihänniementieltä. Asuinpaikkojen alue sijaitsee Ketveleenlammen ja Kylälahden välisellä kannaksella, hiekkaisen mäntyä kasvavan Mustamäen länsi- ja etelärinteen alaosassa. Kivikaudella asuinalue on ollut Ketveleenlammen ja kylälahden yhdistäneen salmen rannalla. Löytöinä on asbesti- ja kampakeramiikkaa, iskettyä kvartsia, palanutta luuta ja kuumuuden rapauttamia kiviä.39 

 Juuri tällä paikalla on ollut erityisen helppoa rakentaa maja hiekkaiselle kannakselle, jossa ei ole kiviä eikä kiinteää kalliota vastassa ja jossa on järvenranta lähellä: kalastamaan lähtö ruuhella ja rantavesiin liistekatiskoiden laittaminen oli tosi käytännöllistä - ranta vieläpä molemmin puolin asuinpaikkaa, mikä on ollut suoranaista luksusta. Neoliittisella kivikaudella veden pinta oli noin 5 metriä korkeammalla, joten vesiraja oli hyvin lähellä asuinpaikkaa molemmin puolin. Samoin hiekalle on ollut helppoa tehdä kaikkia arkiaskareita tukevia rakenteita ja telineitä, kuten ruoanvalmistusta, kiven iskentää, vuotien käsittelyä, kalojen perkausta ja tietenkin myös keramiikka-astioiden valmistusta varten. 

Kivikauden ihmiset valitsivat lähes poikkeuksetta asuinpaikaksi hiekkarannan juuri näistä käytännöllisistä syistä.41  

Kuva: Punainen ympyrä ja viistoviitoitettu alue, kiinteä muinaisjäännös: Ketveleen asuinpaikkalöydös. Ruskea ympyrä ja viistoviitoitettu alue, muu kulttuuriperintökohde: puolustusvarustuksia. Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Museovirasto. 

Puolustusvarustuksia 

Niemeläntien pohjoispuolella Mustamäen ylemmällä rinteellä on II maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia. Hiekkamaassa on kolmisenkymmentä taistelupoteroa (=maahan kaivettu taistelijan suojakuoppa) ja korsun jäännöksiä (= useamman taistelijan tai aseiden, osittain tai kokonaan maahan kaivettu ja katettu ja naamioitu suoja).40  

Myös Jänniemen eteläisessä päässä on II maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia, jotka ovat maaperään kaivettuja juoksuhautoja kolmessa kohdassa. 

Kuva: Salpalinjan puolustusvarustuksia Kattelussaaressa Jänniemen ja Mustamäen alueella. Ruskeat alueet ja pisteet ovat muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muu kulttuuriperintö kohde -kohteita, tässä tapauksessa puolustusvarustuksia. Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Museovirasto. 

Puolustusvarustuksia on rakennettu myös Kattelussaaren ja Päihänniemen idän puoleisille rannoille sen varalta, että Joutsenon – Lauritsalan – Lappeenrannan alueella olisi ollut lännen suuntaan rientäviä venäjää puhuvia sotilaita. Tarkoitusta varten oli rakennettu Salpalinja Suomenlahdelta Kivijärven ja Lappeenrannan kautta Pien- Saimaan saariston, Taipalsaaren ja Suur-Saimaan saariston ja kapeikkojen kautta Pohjois-Karjalaan ja edelleen pohjoiseen. 

Kuten koko Suomen, myös Taipalsaaren kehitys katkesi hetkellisesti sotavuosiin. Sotien jälkeen paikallisten ihmisten elämä muuttui tragediasta selviämiseksi: taipalsaarelaisia kaatui talvi- ja jatkosodassa yli 200 henkilöä ja menetykset koskettivat lähes kaikkia kuntalaisia. Vaikka elämä maalaiskylissäkin oli jo ennen sotia kulkenut kohti modernimpaa, oli sota kuitenkin ihmisten mielissä voimakas aikakauden vedenjakaja.42 

Talvisota muutti elämää Taipalsaarella muun muassa siksi, että valtakunnan raja oli tullut lähelle. Maanpuolustukseen liittyvät rakennustyöt alkoivat. Erilaisten puolustusasemien ja bunkkerien lisäksi tähän liittyi esimerkiksi tieyhteyksien parantaminen länteen päin, jotta hyökkäyksen sattuessa ei jäätäisi saarroksiin. Taipalsaaren osalta tämä tarkoitti tien rakentamista Lappeenrannasta Taipalsaarelle. Varautumiseen kuului varuskuntien ja sotatarvikevarastojen rakentaminen pitkin uutta itärajaa. Taipalsaarella se tarkoitti puolustusvoimien henkilöstölle tarkoitettujen asuntokylien rakentamista, (Konstussa Voipionniemi ja Sarviniemi ym.).35 

Jänniemen kaskiraunioita  

Kaskeamalla on metsämaata eli maapohjaa saatu viljelytarkoitukseen sopivaksi. Viljelyyn otettavaa metsää eli puustoa on hallitusti poltettu ja maaperää on pystytty käyttämään työläiden vaiheiden jälkeen viljelytarkoitukseen. Kiviä on kerätty pois koska ne ovat haitanneet viljelyä. Kiviä on kasattu monesti jonkun maasta osin näkyneen suuremman kiven tai kalliopaljastuman päälle, jolloin maaperää on pystytty paremmin hieman muokkaamaan ja viljelykasveilla on ollut enemmin tilaa kasvaa.

Kuva: Jänniemen kaskiraunioita. Kirsi Hovilehto 2023. 

Joillakin alueilla on ollut melkoisia veden lajittelemia muinaisia kivipeltoja jääkauden ja sen jälkeisen Saimaan vedenkorkeushistorian tuloksena. Jänniemessä kaskiraunioita on puolen sataa kappaletta. 

Kuva: Kuvaus kaskiviljelystä. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.43 

Päihänniementien pohjoispuolella on mielenkiintoisia mielikuvituksellisia paikannimiä, kuten Authautoinlampi ja Surmasuo.