5. Kutveleen kanava & kivikautinen asuinpaikka

Kuva: Ruokostinniemen tienoilla kivikautinen asuinpaikka ja Kutveleen kanavan alue. Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Museovirasto. 

Kivikautinen asuinpaikka, neoliittinen 

Asuinpaikka sijaitsee Kyläniemen tyven pohjoisrannalla, Kutveleen lossilta 450 m länteen, enimmältä osin tien pohjoispuolella, osin tien eteläpuolella. Paikalla on muinainen Saimaan rantatörmä, jonka laella asuinpaikka on. Koekuopituksen mukaan se ulottuu tien eteläpuolelta sähkölinjan eteläreunalta (30 m tiestä) tielle ja edelleen 60 m pohjoisluoteeseen tieltä. Luoteessa asuinpaikka rajoittuu kohtaan, jossa maaperä muuttuu lohkareiseksi ja soraisemmaksi. Tie on tuhonnut osan asuinpaikkaa. Maaperä alueella on hiekkaa. Löydöt saviastianpaloja (varhaista asbestikeramiikkaa), kvartsi-iskoksia.21 

Kutveleen kanava 

Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla sijaitseva Kutveleen kanava kuuluu neljän kanavan (Kutvele, Kukonharju, Käyhkää ja Telataipale) ketjuun, jotka rakennettiin Saimaalle vuosina 1792–1798 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla. Puumalan salmi oli jäänyt ruotsalaisten haltuun Turun rauhassa vuonna 1743, ja siten venäläisille strategisesti tärkeä luonnollinen vesitieyhteys Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä oli poikki. Kanavat olivat Venäjän Saimaan laivaston käytössä sen liikkuessa Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä vartioiden Ruotsin vastaista rajaa sekä huoltaen tukikohtia.22 

Kutveleen kanava on Saimaan 1700-luvun sotilaskanavista (ns. Suvorovin kanavista) huonoiten säilynyt. Vanha 1700-luvun kanava ja sen vierellä olleet rakenteet ovat tuhoutuneet täysin kanavan laajennuksien yhteydessä 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyisen kanavan molemmilla rannoilla on rippeitä 1700-luvun lopun kanavayhteisöön kuuluneista asuinrakennuksista, varastoista, teistä jne.  
Kanavan pohjois-/koillisrannalla sijaitsee kaksi rakennuksen pohjaa, joiden seinät erottuvat maastossa valleina. Kuusi- ja mäntymetsikössä on noin 40 x 40 metriä laajalla alueella useita erikokoisia ja -muotoisia, tarkemmin määrittelemättömiä kuoppia. Lisäksi pohjois-/koillisrannalla on myös maavalleja ja pieni toisen maailmansodan aikainen varustus (tykkipatteri?).22  

Pohjois-/koillisrannalla Kutveleen puolella sijaitsee myös kivi-/pronssikautinen asuinpaikka. Paikka sijaitsee Kyläniemen tyvessä, Kutveleen kanavan itäpuolella, kanavan itärannasta 50–90 m itään, muinaisen rantavallin päällä. Asuinpaikkaa on taloon menevän pikkutien molemmilla puolilla. Tien itäpuolella 50–60 cm syvä selkeäreunainen asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta on löydetty saviastianpala (varhaismetallikautinen?). Muut löydöt kvartsi-iskoksia.27 

Kanavan etelä-/lounaisrannalla sijaitsee erikokoisia sammaleen peittämiä röykkiöitä sekä halkaisijaltaan noin 7 m kokoinen ja noin 0,5 m syvä painanne. Kanavan pohjalta veden alta on havaittu tukinuittoon liittyvää materiaalia.22 

Nykyisen Kutveleen kanavan paikalla Taipalsaaren Kyläniemen juuressa on aiemmin ollut vetokannas, josta veneet on tarvittaessa vedetty niemen yli. Paikalla on ollut kihlakunnan raja, joka jatkui kaakkoon Mietinsaaren lounaispuolelta Saimaan etelärannalle.23 

Kuva: Kutveleentaipaleen kanava vuonna 1793.26