V Vehkataipale
Kuva: Vehkataipaleen lahti (Wächkataipalen lachti) on v. 1700 kartassa, jonka kartanpiirtäjä Carl L. Rummell on piirtänyt.1
Vehkataipaleen seutu
Vuoden 1700 kartassa Vehkataipaleen lahti on Vehkataipaleen lounaispuolella.
Vehkataipale-nimi nykyisillä kartoilla näkyy 1970-luvulta. Vuoden 1928 kartalla ei ole nimeä Vehkataipale, ja nykyisen Vehkataipaleen kanavan koillisen puoleinen lahti nimeltään Kirveslahti ja lounaispuolinen lahti on Taipaleenlahti. Vuoden 1971 kartalla Vehkataipaleen kanavan koillisen puoleinen lahti on nimeltään Taipaleenlahti ja lounaispuolinen lahti on nimeltään Viskarinlahti.3
Kanavan rakentamisesta kertovissa lehtiartikkeleissa on Vehkataipale -nimi jo v.1927.
“Vehkataipale ymmärretään usein omaksi kyläksi, mutta todellisuudessa se on Kirvesniemen kylään kuuluva taajama. Vehkataipaleen kapea kannas on ollut vuosisatojen ajan tärkeä liikenteen solmukohta. Siinä yhtyivät vesi-, kärrypolku- ja talvitiet monista kylistä. Vehkataipaleella ei kuitenkaan ollut perinteisesti ollenkaan asutusta. Se on ymmärrettävää, koska maaperä on hiekkapohjaista, ja siten heikosti viljelykseen soveltuvaa. Talothan yleensä rakennettiin parhaiden viljelysalueiden keskelle. Kansakoulu oli Vehkataipaleen taajaman ensimmäinen rakennus ja omistajapariskunta Antti ja Anni Aspinen olivat alueen ensimmäiset asukkaat.” 4 Vehkataipale on paitsi 9 kylää sisältävä alue, myös Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan erottava kannas, joka sijaitsee nykyisen kanavan kohdalla. Kanavalla katkaistiin 300 metriä pitkä kannas, jolloin Suur-Saimaasta saatiin vettä pumppaamalla Pien-Saimaaseen. Rakennuttajan, Oy Kaukas Ab:n tarkoituksena oli turvata puhtaan veden saanti tehtaalle ja ehkäistä vesien pilaantumista. 5
Rakennustyöt valmistuivat v 1936. Punatiilinen pumppuasema ja kanava, asemanhoitajan asuinrakennus ja vuonna 1914 valmistunut, edelleen toimiva koulu muodostavat maisemallisesti merkittävän alueen.
Alueen elämää keskiajalla valottaa Jukka Niemi seuraavasti: ”Ruotsin suurvalta-aikoina sen kuninkaita alkoivat kiinnostaa Suomen sydänmaat erityisesti verotusmielessä. Lappeen kihlakunnan tuomari Bertill Jönsson rakennutti Kirveslahden rannalle valtavan talon, Kirvesniemen kuninkaankartanon ja aloitti säännöllisen veronkannon alueella. Alueen alkuperäisiä asukkaita tuomari karkotti ilmeisen väkivaltaisin keinoin. Vuonna 1551 talonpoikien valtuusto matkusti tuomarin tekosista suivaantuneena kuninkaan puheille. Tämä talonpoikaiskapina päättyi huonosti, mutta kartanokin paloi poroksi luultavasti 1572 alueella vaellelleiden venäläisten (kasakoiden) toimesta. Ilmaston viiletessä 1500-luvulla pelastivat Saimaan runsaat antimet asukkaat nälänhädältä.”1
Maantiet ja kulkuyhteydet
Vehkataipaleen seudulla maantie kulkee nykyään useita pieniä ja isoja siltoja pitkin erilevyisten vesiväylien yli tai poikki. Vielä 1800-luvulla nämä vesiväylät katkaisivat maayhteydet niin, ettei Vehkataipaleelta ollut tieyhteyttä kuntakeskukseen eikä Lappeenrantaan. Kulkuväylinä olivat vesitiet, järvet ja jäätiet.2
Toijansalmen silta on rakennettu v 2004. Siltaa edelsi 1940- luvulla saatu lossiyhteys. Sitä ennen salmi ylitettiin armeijan rakentaman ponttoonisillan avulla. Valtio ja puolustuslaitos myötävaikuttivat lossien ja teiden, myös Toijantien saamiseen Taipalsaarelle, joka oli merkittävää sotatoimialuetta.6
Kuva: Toijansalmen kapulalossia vedetään porukalla yli salmen. Museovirasto. Jurvanen, P., Taipalsaari pitäjä Saimaan sylissä (1987) 121
Lossin rakentamisen ja ylläpidon kalleutta kunnalle 1940-on kuvattu P. Jurvasen kirjassa Taipalsaari - Pitäjä Saimaan sylissä seuraavanlaisesti:
“Toijansalmen lossin rakentaminen ja ylläpito oli tien hoitokunnalle raskasta puuhaa. Kunta auttoi lossintekoa 60.000 mk:lla ja lainalla sekä maksoi lossivahdin tuvan rakentamisen kyläläisten tarpeista ja vahdille palkan. Sillan ja lossin ylläpito maksoi kunnalle niin paljon, että palveluista päätettiin periä maksuja: Kopinsalmen sillan avaus “Salmettarelle” 25 mk ja muille aluksille 100 mk kerta. Toijansalmen lossilla ylikuljetus jalka- ja pyörämieheltä 5 mk, hevosmieheltä 10 mk autolta 20 mk. Yötaksat olivat kaksinkertaiset. Lääninhallitus ei hyväksynyt maksuja ollenkaan. Kun samaan aikaan kunnankirjurin kuukausipalkka oli ilman ikä- ja lapsilisiä 7.735 mk/kk, voidaan rahan arvoa pitää lähes nykyisen kaltaisena ja kunnan taksoja todella kovina. Ehkäpä kysymyksessä oli eräänlainen mielenosoitus valtiolle, joka ei osallistunut näihin kalliisiin hankkeisiin riittävän tehokkaasti, Toijansalmen lossin tekoon ei ollenkaan.”46
Tieyhteyden pohjoisempaa reittiä, Rehulaan vievää tietä katkaisi puolestaan Kopinsalmi, johon saatiin laivaliikenteen huomioiva avattava silta. Sotilaat rakensivat v 1940 Kopinsalmeen ensin ponttoonisillan ja seuraavana talvena puisen pukkisillan, jonka keskellä oli kolmen rautaponttoonin kannattama avattava kansi. Vielä 1950-luvulla sillassa oli vesiaukon päälle rullakansi. Laivareitti Lappeenrantaan kulki 1800–1900-luvuilla Leväsensalmesta Kopinsalmen kautta Toijansalmen ja Niemisen kylän kuuluisan laiturin kautta kohti kaupunkia. Toijansalmen lossi on korvattu 2000-luvun alussa sillalla.6
“Kopinsalmella asunut kauppias Kaarna rakennutti salmen rantaa sontalaiturin ja kuljetti Lappeenrannan varuskunnasta hevosen lantaa tilansa pelloille. Toinen päivä tammikuuta 1925 Salmetar –laiva ei päässyt jäiden takia kulkemaan Kopinsalmea pidemmälle. Matkustajat joutuivat jäämään pois ja laiva kääntyi takaisin kaupunkiin. Laivasta jäänyt Kuhalan kylän asukas Kalle Laitinen oli tahtonut Kaarnalta kyytiä kotiinsa. Kaarna oli mukiloinut hänet hengiltä. Ruumis oli heitetty laivan jättämään sulaan, vain hattu oli heitetty jäälle. Ruumis löytyi vasta seuraavana kesänä.”6
Tullisalmi = Oinaansalmi
Tullisalmi on erottanut Kattelussaaren mantereesta jo tuhansia vuosia. Nykyisen muotonsa se lienee saanut Vuoksen puhkeamisen aikoihin n 6000 vuotta sitten. Tullisalmi –nimi on mitä ilmeisimmin peräisin salmessa sijainneesta tullista. Tullitoimintaa aikaisemmin salmella on luultavimmin ollut joku toinen nimi.7
Kruunun tulliaseman perustaminen ajoittuu samaan aikaan kuin Lappeenrannan kaupungin perustaminen. Kun Lappeenrannan kaupunki sai kaupunkioikeudet 1600-luvun puolivälissä, alueen kauppa vilkastui ja tavaraa virtasi koko Saimaan alueelta kaupunkiin. Ruotsin Kruunu halusi, että kauppa oli tarkan kontrollin alla – kruunu halusi kerätä kaikki mahdolliset verot.7
Tulliasema, jonka nimi oli aiemmin “Oinaskallio” oli varmuudella olemassa jo vuonna 1664. Tämä käy ilmi Lappeen kihlakunnan Ylisen osan kesäkäräjien pöytäkirjasta vuodelta 1665. 7
Kuva: Karttakuva Tullisalmen alueesta vuodelta 1768. Niemi, J. Facebook 30.4.2024.7
Kauppa piti keskittää kaupunkeihin tai poikkeustapauksissa tiettynä ajankohtana markkinoille lailliselle markkinapaikalle. Kaupunkiin tuotaessa piti maalaisten maksaa tavarasta ns. pikkutulli. Talonpojat myivät kaupunkiin tervaa, puutavaraa, viljaa, joskus voita ja turkiksia. Tärkeimpiä ostotavaroita olivat suola, rauta ja tupakka. Tavara, jota sekä ostettiin että myytiin, oli olut.8
Vehkataipale-nimestä
Vehkataipale- nimeä kun pohtii, tulee tietysti mieleen myös kasvi vehka. Suotuisia kasvupaikkoja sille on ollut hyvin paljon peruskartan- ja maaperäkartan tietojen mukaan. Lieneekö siinä vanhan paikannimen selitystä?
Viitisen kilometriä Vehkataipaleesta lounaaseen on myös Vehkasalon saari ja Vehkasalon selkä.
“Vehka kasvaa lähes koko Suomessa lampien ja järvien mutaisilla rannoilla, märillä nevoilla, suo-ojissa ja korvissa. Vehkan juurakoissa on runsaasti varastotärkkelystä. Niistä on nälkävuosina tehty leipäjauhojen korviketta. Koko kasvi on kuitenkin myrkyllinen, ja juurakko sisältää hyvin polttavanmakuisia aineita. Niinpä juurakoita on käsiteltävä ennen jauhamista. Juurakot leikeltiin pieniksi paloiksi, joita keitettiin jonkin aikaa. Sen jälkeen palaset saivat seistä muutaman päivän ennen jauhamista ja leipäjauhoihin sekoittamista. “9