I Kirkonkylä-Saimaanharju
Kirkonkylä–Saimaanharju-reitti kuljettaa Taipalsaaren asutushistorian ytimeen – kivikauden rantapaikoilta rautakauden turvapaikkoihin ja edelleen kirkollisen, hallinnollisen ja liikenteellisen keskuksen syntyyn 1500-luvulta nykypäivään.
Reitin varrella kohdataan Taipaleen kartano ja vanhin hautausmaa 1500-luvulta, Röytyn kestikievari 1600-luvun lopulta, 1700-luvulla rakennettu kirkko ympäristöineen sekä 1800-luvun viljamakasiini, ikiaikainen Kirkonrantatie, vanha kunnantupa ja seurantalo Väinölä. Esihistoriallista aikaa edustavat kivikautiset asuinpaikat Pinnakassa, Konstunrannassa ja Vaaterannassa sekä rautakautinen Kuivaketveleen linnavuori.
Kirkonkylän 1500–1800-luvuilla rakennettu kulttuuriympäristö
Taipalsaaren kirkonkylä on vähitellen rakentunut kahden vesialueen väliselle kannakselle, jossa sijaitsi keskiaikainen Taipaleen kartano ja jota pitkin kulkivat perinteiset vesi- ja jäätiet sekä Wiipuri–Savonlinna-tieyhteys.
1500-luvulla alueesta muodostui Suomen kolmanneksi suurimman Taipaleen hallintopitäjän sekä kruunun ja kirkollisen vallan keskus. Taipalsaaren kolmas ja Etelä-Karjalan vanhin edelleen toimiva kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1754. Kirkon ympäristö on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.
Kuva: Taipalsaari, ilmakuva kirkonkylään; kirkko ja taloja, rantaa. Tuntematon kuvaaja. 1930-1939. Lappeenrannan museot.
Kirkkosaaren eteläosa ja Kuivaketveleen saari
Kirkkosaaren eteläosa on ollut suosittu asuinpaikka jo kivikaudella. Jauhialan, Saimaanharjun ja Konstun alueilta tunnetaan yhteensä kolme kivikautista asuinpaikkaa.
Myöhempää rautakauden sekä maanviljelysajan asuinympäristöä edustaa Jauhialan kylä, josta avautuu kahteen suuntaan edustavat maaseudun kulttuurimaisemat. Alueelta on tehty rautakautisia löytöjä, ja tunnettu asumishistoria ulottuu 1500-luvulle saakka. Samalla harjualueella Pikku-Punkaharju tarjoaa näkymän jääkauden muovaamaan luonnonmaisemaan.
Kuivaketveleen rautakautinen linnavuori on Etelä-Karjalan näyttävin linnavuori.
Kuva: Jauhiala, Nikin hovi; päärakennus valmistunut 1830-luvulla. Hämäläinen, Arto. 1986-1987. Lappeenrannan museot.
Vesireitit, liikenne ja Saimaanharjun synty
Taipalsaari sijaitsi liikenteellisesti keskeisellä paikalla vesi- ja jääteiden varrella. 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin vesiliikenne ja laivanrakennus olivat merkittäviä työllistäjiä. Ensimmäinen höyrylaivayhtiö perustettiin Taipalsaarelle vuonna 1886 liikennöimään Taipalsaaren ja Lappeenrannan väliä.
Ensimmäinen suora maantieyhteys Taipalsaarelta Lappeenrantaan saatiin vuonna 1942 lossin kautta. Taipalsaarentie rakennettiin vuonna 1964, mikä mahdollisti Saimaanharjun asuntoalueen syntymisen. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1968, ja 1970-luvulla alueelle saatiin kauppa ja koulu. Sittemmin asutus on laajentunut Konstuun ja Hauhiankankaalle.
Kuva: Pengertien rakentaminen 1963. Taipalsaari - Pitäjä Saimaan sylissä (1987), s. 119, Pertti Jurvanen.
Kuva: Pengertietä Saimaanharjulta Lappeenrannan suuntaan. Taipalsaaren kunnan arkisto.