16. Lahdentaan telakka

Kuva: Lahdentaan telakan muistomerkki Huhmarkalliolla.

Taipalsaari on ollut todellinen laivapitäjä, jonka vaakunassakin on kuvattu tervahöyry. Taipalsaarella rakennettiin ainakin 80 alusta, ennen kaikkea lotjia 25:llä tiedetyllä ranta- ja pientelakalla. Lotjalla tarkoitettiin 1800-luvun loppupuolella pääasiassa tasapohjaista ilman omaa voimaa liikkuvaa lastialusta, mutta käytössä oli myös kaljaasitakiloituja ja myöhemmin omalla moottorilla varustettuja lotjia. Käyttöalue rajautui tavallisesti sisävesille, jokiin, rannikolle ja satama-alueille. 

Tällä Syvälahden seudulla aloitti vuonna 1905 liikemies Lauri Cederchvarfin perustama telakka, jonka rinnalle Hjalmar ja Juuso Jurvanen perustivat samana vuonna laivojen korjauspajan. Laitokset täydensivät toisiaan ja toimivat saumattomassa yhteistyössä keskenään. Lauri Cederhvarf palkkasi vuonna 1906 työnjohtajaksi Pekka Väkevän, josta vuonna 1910 tuli telakan vuokraaja ja itsenäinen yrittäjä. Telakalla rakennettiin Pekka Väkevän johdolla vuosina 1906–1918 ja muiden toimesta vuosina 1919–1925 noin 50 lotjaa, tervahöyryä tai muuta alusta. Vuonna 1915 koneenrakentajat Kusti Lappalainen ja Janne Pitkänen ostivat konepajan Hjalmar Jurvaselta sekä tammikuussa 1918 telakan Lauri Cederhvarfin perillisiltä. Telakka ja korjauspaja toimivat vuoteen 1925. 

Tervahöyryjen ja lotjien rakentamisen eri vaiheet ja huoltaminen vaativat kymmeniä miehiä töihin. Palkkataso telakoilla oli parempi kuin rengeillä ja piioilla. Telakalle mahtui kerrallaan kymmenen laivaa. Yhteen laivaan tarvittiin keskimäärin 350 täyspitkää tukkia, 250 juurikasta tukikaariksi, 1000 kiloa rautaa, 500 kiloa tappura- eli tervarivettä, 30 laatikollista muttereita ja tammipiikkejä. Kaikki mahdollinen pyrittiin valmistamaan itse. 

Lappeenrannan laivarekisterin mukaan alueen tuottoisin pientelakka oli Lahdentaka, jonka tuotteliainta aikaa olivat vuodet 1907–1917. Lahdentaan telakasta ja korjauspajasta tuli yhdessä Lappeenrannan konepajan kanssa yksi Etelä-Saimaan suurimpia, ja samalla se oli Taipalsaaren suurin työnantaja. Lahdentaan telakalle nostettiin talvehtimaan ja korjattavaksi laivoja, lotjia ja tervahöyryjä, joita siirrettiin nostoradoilla ja rullavaunuilla hevosten vetämänä.⁴ 

Saimaan kanavan avautuminen vuonna 1856 oli merkinnyt laivaliikenteen kehitykselle aivan uutta tilannetta. Kanavan kautta kulkivat myös taipalsaarelainen voi ja halot Pietariin. Kun noin 80 prosenttia kanavan kuljetuksista oli 1860-luvulta lähtien puutavaraa, erityisesti koivuhalkoja, loi tilanne Taipalsaarelle uusia elinkeinoja ja yritystoimintaa. Kuljetuksiin tarvittiin tervahöyryjä ja lotjia, joiden rakentamiseksi perustettiin telakoita.⁴

Tervahöyry, joka myös höyrylotjan nimellä tunnetaan, on Saimaan alueella kehittynyt oma alustyyppinsä. Kutsumanimensä tervahöyry sai tervatusta rungostaan. Joskus alusta nimitettiin myös pikinytkyksi. ”Höyrylotja oli puinen, tervatuista kyljistä kutsumanimensä saanut lastialus, jolle oli tyypillistä aluksen perään sijoitetut kone ja hytti sekä tylppä keula. Tervahöyry-alustyypin täsmällistä syntyaikaa on vaikea määritellä. Ulkomailtakin mallia saaden Saimaan laivanrakentajat kehittivät tervahöyryn 1870-1880 luvuilla vähitellen, yhtenä välinevaiheenaan apukoneella varustettu purjelotja, Saimaan oloihin sopivaksi höyryalukseksi." (Saimaan Tervahöyry) 

Jo vuonna 1888 rakennettiin Kattelussaaren Ketveleessä Aura Valtakarin mukaan Taipalsaari-Lappeenranta seudun ensimmäinen rekisteröity alus, Toivo. Rakentaja oli maanviljelijä, laivuri ja lotjamestari Esaias Väkevä ja rakennuttaja Johan Kilpiä.² Oman maatilansa rannalla rakennutti monitoimimies Mikko Kilpiä v 1904, myöskin ennen Lahdentaan telakan olemassaoloa, naapurillaan monitoimimies Pekka Väkevällä lotjan kuljettaakseen halkoja. Paarmalan kylässä jatkui Kilpiän ja Väkevän aloittaman tuottoisan telakan toiminta useita vuosikymmeniä, vaikka Väkevä siirtyi Lahdentaan telakalle.⁴⁶ 

Kuva: "Tunnettu puulaivojen suunnittelija ja laivanrakentaja Pekka Väkevä. Lahdentaan telakan työnjohtaja v. 1906-1910. Hän toimi itsenäisenä yrittäjänä Lauri Cederhvarfin perikunnalta vuokraamallaan laivatelakalla v. 1910-1918. Saatuaan opin Salvesenin telakalla, hän rakensi ensimmäisen lotjan Mikko Kilpiälle Raution telakalla ja samalla veistämöllä ensimmäisen tervähöyryn "Väkevän". Hän oli rakentamassa tai johtamassa mukana noin 300:n puulaivan aikaansaamisessa Saimaan vesistöalueella. Hän syntyi Taipalsaarella 22 p:nä heinäkuuta 1871 ja kuoli 19 p:nä kesäkuuta 1953." Lahdentaan telakka-aineisto; Into Pitkänen.

Lahdentaan telakan perustaneen lappeenrantalaisen proviisori Lauri Cederhvarfin isä oli merikapteeni, ja suvulla oli huvila Taipalsaaren Sikosalossa. Tämä selittänee proviisorin kiinnostuksen laivanrakennukseen. Talkan mukaan Lauri Cederhvarf ryhtyi päätoimiseksi puutavaraliikemieheksi, joka omisti laivoja ja lotjia sekä metsätiloja eri pitäjissä. Lauri Cederhvarfia pidettiin höyrylaivojen ammattilaisena, ja hänet määrättiin toimimaan Lappeenrannassa höyrylaivojen rungontarkastajana. Lauri Cedevarf kuoli huhtikuussa 1910 tulirokkoon, jonka hän sai annettuaan jäähyväissuudelman samaan tautiin kuolemaisillaan olevalle tyttärelleen.⁷ Kansalaissodan tapahtumat ja tulipalo telakalla 1918 hiljensivät laitoksen toimintaa, vaikka siellä edelleen korjattiin suurimmat laivat. Vähitellen toiminnat siirtyivät Lappeenrantaan, ja Pekka Väkevä siirtyi johtamaan rakentamista muilla telakoilla, mm. Paarmalassa ja Illukansaaressa.¹  

Kuva: Lauri Cederhvarf, Lahdentaan telakan perustaja. Atelier Apollo. 

Kuvat: Lotjamestareita.

Lahdentaan telakan muistomerkki ei ole alueelle rakennetusta tiestä sekä yksityisestä maanomistuksesta johtuen tarkkaan ottaen paikalla, jolla telakka sijaitsi. Lahdentaan telakka sijaitsi Taipalsaarentien toisella puolella olevan saaren kärjessä.  

Kuva: "Lahdentaan tilan Konstun rantaan johtavalta tieltä nähtynä noin 1920. Nämä rakennukset ovat alkuperäisiä siinä laajudessaan kun tälle paikalle on rakennettu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa ennenkun Kusti Lappalainen osti tilan 4 p:nä marraskuuta 1919." Lahdentaan telakka-aineisto; Into Pitkänen.