1. Tokeinniemen muinaishauta ja kivikautinen asuinpaikka
Vitsain kylän alueella on merkittävä muinaisjäännös. Varhaismetallikautinen hautaröykkiö (kutsutaan usein myös lapinraunioksi) sijaitsee Tokeinsalmen etelärannalla Tokeinniemen länsireunalla luode-kaakko-suuntaisen kallioharjanteen luoteispäässä. Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on noin 7 m. Kivet, jotka näyttävät olevan yhdessä kerroksessa, ovat enimmäkseen sammalen peittämiä. Länsipuolella kallio laskee loivasti veteen. Paikka on säilynyt alkuperäisessä tilassa ja kalliolta on hieno näköala Saimaalle. Varhaismetallikautiset l. pronssikautiset hautaröykkiöt sijaitsevat tyypillisesti korkealla kalliolla vesistön äärellä. Hautaröykkiöön haudattu vainaja on ollut merkittävä henkilö. Hauta kertoo välillisesti seudulla olleesta asutuksesta noin 3000 vuotta sitten. 10 Tokeinniemestä on löydetty myös tätäkin vanhempi kivikautinen asuinpaikka. Se sijaitsee n. 400 m Tokeinniemen kärjestä kaakkoon aukeavalla terassilla, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikka on osittain hiekkakuopan tuhoama. Paikalta löydetyt merkit kivikauden asutuksesta ovat saviastianpaloja, palanutta luuta ravinnoksi käytetyistä eläimistä, kvartsi ja liuske-esineen katkelma.11
LISÄTIETOA
Vitsain kylän historiaa
Kylän nimi on vanhoissa asiakirjoissa ja kartoissa muodoissa Witzsass by (vuoden 1546 kirkollinen veroluettelo), Suurkylä Witsai, Witsai, Vitsainen, Vitsaisten kylä ja Vitsaskylä.9, 12
Vuoden 1544 maakirjassa, josta löytyy ensimmäiset tiedot Taipaleen hallintopitäjän eri kylistä, esiintyy Vitsainen, joka on vuonna 1655 muuttuneessa muodossa Vitsai. Noihin aikoihin Vitsai oli henkiveroa maksaneiden perusteella Taipalsaaren neljän suurimman kyläkeskittymän joukossa.13 “Witsain kylän kaikki tilukset mitattiin vuonna 1699 Wiipurin läänin kuvernöörin määräyksestä. Osa tiluksista sijaitsi yli 10 kilometrin päässä kantatilasta. ”14
Kuva: Witsain kylän tilukset 1699. Jukka Niemen kuvaama, Kansallisarkisto.
Vitsain kylä on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Tämä tarkoittaa, että kylä on sellainen, jossa perinteinen rakennuskanta, kylärakenne ja maisemallinen kokonaisuus ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Selvitys on asiantuntijatyöryhmän laatima selvitys maisemahistoriallisista vaiheista ja maisemarakenteesta. Sitä voidaan käyttää alueidenkäytön suunnittelussa ja Etelä-Karjalaisen identiteetin vahvistamisessa. Vitsain kylän 1800-luvun rakennuskannassa merkittävinä mainitaan Hapolan ja Kilkkisen päärakennukset pihapiireineen.15
KUVA: Kirsti Kilkkisen rotinat Hapolan tilalla 1924. Kuva Etelä-Karjalan museo. Tuntematon kuvaaja.