6. Vanha lentokenttä
Vanhan lentokentän historiaa
Taipalsaaren lentokenttä sijaitsee noin 25 kilometriä Lappeenrannasta pohjois-luoteeseen, lähellä Peltoin (vanha nimi Peltoinen) kylää. Kentän korkeus merenpinnasta on 110 metriä. Sarviniemessä, noin viiden kilometrin päässä kentästä, oli ohjaajien majapaikka. Ilmavoimien tukikohta oli Talvisodan aikana lähellä kenttää Leväsessä.
Talvisodan (11/1939–3/1940) vielä kestäessä ryhdyttiin Peltoinkankaalle rakentamaan lentokenttää. Parhaimmillaan lapiotöissä oli noin 200 miestä, jotka oli kerätty palkkatöihin taloista. Tieto lentokentästä oli kulkeutunut myös vihollisen korviin ja vaikka pommikonelaivueen sanotaan etsineen kenttää useamman kerran, ei sitä kuitenkaan löytänyt. 5
Taipalsaaren lentokenttä rakennettiin Suomen Ilmavoimien tarpeisiin vuosina 1939–1940, mutta erilaisia rakennustöitä jatkettiin aina vuoteen 1944 asti. Talvisodan lentotoimintaan keskeneräinen kenttä ei ehtinyt. Koneita lennätettiin kiitoradalta Maaveden Suolahdesta ja Piispalanlahdelta, jäätukikohdasta.
Välirauhan aikana ja jatkosodan ensimmäisinä vuosina kenttää käytettiin satunnaisesti. Kesällä 1944 jatkosodan ratkaisutaistelujen aikana Taipalsaaren kenttä oli vilkkaammassa käytössä kuin koskaan ennen, eikä myöskään sen jälkeen. 60 kentän käyttötarve oli nähtävissä ja mm. joidenkin kiitoteiden pituutta lisättiin uusien lentokoneiden vaatimukset täyttäväksi. Kesällä 1944 kentän olemassaololla olikin ratkaiseva merkitys. (Jatkosodassa 25.6.1941 – 19.9.1944)
Sodan jälkeen Ilmavoimien koneita lensi Taipalsaaren kentällä melko harvoin. Käytön ja kunnossapidon puuttuessa kenttä alkoi vesakoitua. Vuonna 1965 Lappeenrannan Ilmailuyhdistys alkoi kunnostaa kenttää lentoleirejä varten. Ensimmäinen purjelento- ja laskuvarjohyppyleiri pidettiin kentällä 1966 Utin laskuvarjokerhon toimesta. Kiitoteitä kentällä oli kaksi, toinen 900 metriä ja toinen 1000 metriä pitkä, kumpienkin leveys tuolloin 40 metriä. Kaikki kunnostustyö tapahtui kerholaisten ja Peltoin kyläläisten talkootöinä.60
Kesällä 1966 kentällä oli lentoleiri. Koneet olivat Vihuri -harjoitushävittäjiä. Muiden vastaavanlaisten kenttien tapaan Taipalsaaren kenttää käyttivät kevyet siviilikoneet. Purjelentoa harrastettiin kentällä vuoteen 1975 sakka. Viimeisen purjelennon Taipalsaaren lentokentältä teki Ossi Pajunen (myöhemmin Finnairin lentokapteeni) 22.kesäkuuta 1975 Schlaicher K-8b –koneella. Sen jälkeen kaikki lentäminen kentällä päättyi.60
Kuva: Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen neljä purjelentokonetta viimeiseksi jääneellä lentoleirillä Taipalsaarella vuonna 1975.60
Taipalsaaren lentokentän tarvitsema maa-alueen maanomistajien kanssa tehtiin esisopimus v.1939 tarvittavasta maa-alueesta. Tarvittavat alueet, yhteensä 185 ha pakkolunastettiin Kuhalan, Peltoin ja Sammaljärven yksityisiltä maanomistajilta osat noin kuudestatoista metsäpalstasta. (Taipalsaaren lentokenttä -kirjan kiinteistökartan kuva s. 14 mukaan)
Pakkolunastuksia käsiteltiin vielä 1950-luvun molemmin puolin, liittyen mahdollisiin menetettyihin puuston arvoihin. (suotuisampaa lopputulosta toivoen, mutta yleensä valitukset eivät menestyneet) Maanjako-oikeus oli joissakin tapauksissa esittänyt korvausten nostoa. Rakennustyöt alkoivat marraskuun loppupuolella v.1939.
Tositarvetta kentälle olisi ollut talvisodan (30.11.1939 – 13.3.1940) aikaan, mutta lentokenttää ei voinut käyttää vielä tuolloin, sillä kenttä ei ollut vielä valmis.
Lappeenrantaa oli neuvostoliittolaiset pommittaneet ja Lappeenrannan lentokentällä ollut lentolaivue 10 siirtyi suojaan Taipalsaarelle, jäätukikohtaan Maaveden länsipäähän Suolahden tienoille Piispalanlahdelle.
Taipalsaaren lentokenttä otettiin käyttöön toukokuussa v.1940.
Kirjassa: Taipalsaaren lentokenttä, Sodan ja rauhan aikana, jonka on julkaissut Laivue Etelä-Karjala, on tarkat kuvaukset lentokentän vaiheista ja Niilo Toivolan mainio muistelma lentokentän rakentamisen ja alkuaikojen ajalta.
Kirjassa kerrotaan Taipalsaaren lentokentän kustannuksiksi runsaat 400 000€ (vuoden 2011 euroina).
Kun kenttiä Suomen eripuolille suunniteltiin, niin kustannusten välttämiseksi kenttiä ei yleensä tehty esimerkiksi pelto tai muille viljelyalueille.
Metsämaa oli edullisempaa kuin viljelysmaat.
Taipalsaaren lentokentästä Niilo Toivola mainitsee em. kirjassa olevassa kertomuksessaan, että ”suurin osa kentän alueesta oli vanhaa vuoden 1920 kuloaluetta, jolta poistettu puusto oli alle riukuasteen taimikkoa”.
Kenttiä oli tarkoitus rakentaa Suomeen kuutisenkymmentä kappaletta ja ilmailu oli kovassa kasvussa. Kentällä oli neljä kiitorataa: pisin oli 1000m ja yksi 950m ja kaksi oli 800m pituudeltaan. Kiitotiet oli paikkakunnan yleisimpien tuulensuuntien mukaan sijoitettu. Muita rakenteita kentällä oli: sirpalesuojia, asuinparakkeja, korjauspaja, bensiini- ja pommivarastot, ilmavalvontatorni sekä kaksi kaivoa.
Kentän rakentamisessa on ollut v.1940 parhaimmillaan 215 miestä, 20 hevosta ja muutama traktori. Lottia oli mahdollistamassa mm ruokahuollon yms. 71
Taipalsaaren (sotilas)lentokentän kenttäpäiväkirjassa on 1940 – 1944 lentotapahtumat. Kenttäpäiväkirjassa on yhteensä 2744 lentoa Taipalsaaren kentällä. Kun luvusta vähennetään Maaveden jääkentän lennot, niin Peltoinkankaalla olleella Taipalsaaren lentokentällä oli noin 2500 lentoa kesän 1940 – lokakuun 1944 välisenä aikana.71
Lentokenttää käytettiin myöhemmin 1980 luvulla ajoharjoitteluratana ja kentän pintaa muokattiin epätasaiseksi. 1990 luvulla kuitenkin kiitotiet tasoitettiin uudelleen ja sen kaksi kiitotietä ovat laskukelpoiset pienkoneille tai helikoptereille. 60
Tänä päivänä lentokenttä on Metsähallituksen omistama ja Puolustusvoimien vuokraama ampuma-alue. Taipalsaaren ampuma-alueen laajuus on noin 2400 hehtaaria.
Kuva: Sotilaslentokentän muistomerkki sotilasalueen rajalla, Sillanmäentie 122, Taipalsaari.60
Muistomerkin pystyttämisestä vastasivat Karjalan lennoston kilta ja Kaakkois-Suomen ilmailumuseo. Muistomerkki paljastettiin entisen lentokentän läheisyyteen ns. komentajan risteykseen 11.10.1999. Muistomerkin laatta on kiinnitetty Salpalinjasta siirrettyyn graniittilohkareeseen. Laatassa esiintyvä lentokone on Messerschmitt MT-428.
Puolustusvoimien hallinnassa olevan alueen rajat on merkitty puihin tehdyin sinivalkoisin maalauksin. Ampuma-alueen ympäriltä löytyy myös infotauluja, joissa ilmoitetaan tarkemmin ampuma-alueen käytöstä.
Käyttö
Taipalsaaren ampuma-aluetta käytetään vuosittain n. 300 vrk erilaisissa harjoituksissa. Maasotakoulu vastaa alueen ylläpidosta ja on alueen pääkäyttäjä. Muita alueella harjoittelevia joukko-osastoja ovat esimerkiksi Karjalan prikaati ja Utin jääkärirykmentti. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys käyttää aluetta.63
Ammunnat
Taipalsaaren ampuma-alueella harjoitellaan taistelua ja ampumista jalkaväen perusasejärjestelmillä. Lisäksi alueella harjoitellaan pioneeriaselajin eri toimintoja. Taipalsaaren ampuma-alueella käytetään harjoituksissa puolustusvoimien ajoneuvoista mm. telakuorma-autoja ja erilaisia panssari- ja pyöräajoneuvoja. Kesälomakaudella melua tuottavia harjoituksia pyritään rajoittamaan puolustusvoimien omalla suunnittelulla.63