12. Vaaterannan kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto

Vaaterannan kivikautinen punamultakalmisto on ainoa laatuaan Etelä-Karjalassa ja tunnettujen hautojen määrältään (22 kpl) Suomen neljänneksi suurin. Suomessa on kaikkiaan n. 40 kivikauden kalmistoa.35 

Kalmisto on keskellä kivikautista asuinpaikkaa, joka kuuluu yhteen Saimaan alueen laajimpaan, tunnetuimpaan ja runsaslöytöisimpään muinaismuistoalueeseen. Alue ulottuu n 500 m matkalle muinaisen rantatörmän päälle Taipalsaarentien ja Jauhialantien risteyksestä Vaaterannantietä pitkin omakotitaloalueelle, josta on löydetty varhaismetallikauden keramiikkaa. Alueelle, jonka keskellä kalmisto on, asukkaat ovat ilmeisesti asettuneet jo varhaiskampakeraamisella kaudella pian vuoden 5000 eKr. jälkeen, ja asutus on jatkunut n. 5000 vuoden ajan.  

“Alue tulee pysymään 1. luokan muinaisjäännöksenä punamultakalmiston ja pitkän tutkimushistorian ansiosta. Vaateranta on myös yksi niistä kohteista, jotka ovat päässeet koko Suomen muinaisjäännöksistä kertovaan Maiseman muisti –kirjaan.” 36 

Asuinalue ja kalmisto ajoittuvat pääosin ajalle 4000–3600 eKr., mutta vanhin hautaus on jo tätä aikaisemmalta varhaiskampakeraamiselta kaudelta ja nuorin ajoitetaan varhaismetallikaudelle.

Hautojen löytyminen vuonna 1970       

Jo vuonna 1929 kotiseutuyhdistys lähetti kansallismuseoon Vaaterannasta löytyneitä kivikautisia saviastianpaloja, ja ensimmäinen asuinpaikkaan liittyvä arkeologinen tutkimus tehtiin alueella seuraavana vuonna (Julius Ailio, 1930).  Vaaterannan kivikauden vainajat saivat vielä levätä rauhassa haudoissaan, joista ei ollut - eikä ole edelleenkään - maanpäällisiä merkkejä. 1970-luvulle asti Vaateranta oli kuin mikä tahansa monista suomalaisista kivikautisista asuinpaikoista. Alueen luonne muuttui, kun kuvataiteilija, harrastaja-arkeologi Keijo Koistinen havaitsi vuonna 1970 uimarantaan liittyvien maansiirtotöiden yhteydessä maassa punaväriä. Havainto johti heti alueen toiseen arkeologiseen tarkastukseen ja kaivauksiin. Asuinalueen ja hautojen tutkimukset jatkuivat vuosina 1971, 1978, 1989–90, 1994 sekä 1997–99. Haudoista neljä ensimmäistä tutkittiin jo vuonna 1970, ja viimeisimmät tutkimukset keskittyivät kalmistoalueeseen.36  

Hautalöydöistä 

”Haudoista arvoituksellisin on karttaan (x)-merkitty hauta, josta löytyi palanutta ihmisen luuta. Jos kyseessä on polttohautaus, se on ainoa tunnettu kivikautinen polttohautaus.”35  

”Jonkinlaisesta sensaatiosta voitiin puhua, kun yhdestä haudasta löydettiin tavallisempien hautaesineiden lisäksi 3 ruukkua, jotka oli pantu ehjinä hautaan.  Suomesta tunnetaan vain yksi muu hauta (Liedossa) tyypillisen kampakeramiikan ajalta, joka on sisältänyt astian. - Jostain syystä kampakeraaminen väestö ei yleensä pannut vainajalle astioita mukaan. Varmaankin tähän vaikutti astioiden suuri koko.”37 ”Vaaterannan haudan astialöytöjen merkitystä lisää se, että haudasta löydetty pieni astia on ensimmäinen täysin ehjänä löydetty kampakeraaminen astia. Se löytyi vainajan jalkopäästä. Toinen isompi astia sijaitsi vainajan vasemmalla kyljellä, ja toinen vainajan pään yläpuolella. Isommat astiat olivat hajonneet paikalleen, mutta ne on ollut mahdollista rekonstruoida palojen perusteella.”35  

Yhtä hautaa lukuun ottamatta haudat ovat ruumishautoja, joissa vainajan kohdalla erottui vahva punamultakerros. Haudat ovat suhteellisen tiheässä, joten ne ovat aikoinaan todennäköisesti olleet jollakin tavalla merkittyjä. Haudoista löytyneiden hampaiden perusteella vainajien pään suunta ei ole noudattanut tiettyä suuntaa, kuten varhaisilla kristillisillä hautausmailla. (vrt. vainajien itä-länsi-suunta kirkonkylän vanhimmalla hautausmaalla) Tyypillisen kampakeramiikan haudoissa hauta-antimien määrä vaihtelee suuresti, näin Vaaterannassakin. Mitä suurempi hautakuoppa ja mitä enemmän punamultaa, sitä todennäköisemmin hauta on antimiltaan rikas. Osa haudoista on ollut täysin löydöttömiä. Yleensä vainajien mukaan on pantu koruja ja esineitä: meripihkariipuksia, -renkaita, -nappeja, piistä tehtyjä nuolenkärkiä, veitsiä ja kaapimia, liuskerenkaita, kvartsikaapimia, kivikirveitä ja –talttoja, saviastian paloja.35  

Uskomuksia ja hautarituaaleja 

”Punamullan, jota saadaan luontaisista esiintymistä tai kuumentamalla rautapitoista hiekkaa, rituaalinen merkitys näkyy haudoissa ja kalliomaalauksissa. Uskontotieteilijät katsovat kivikauden pyyntikulttuurien uskonnon pohjautuvan shamanistiseen uskomusjärjestelmään, jossa vallitsevana käsityksenä on ollut etävainajala. Vereen liittyvää punaista väriä on pidetty erityisen voimakkaana; useissa pyyntikulttuureissa henkien on uskottu pitävän punaisesta väristä. Hautauksessa punamullan käytön on katsottu olevan varotoimi, jonka avulla on helpotettu vainajan sielun siirtymistä vainajalaan. Hautausrituaaleihin liittyvät myös kuolinnaamiot. Vaaterannan kalmistossa kahdesta haudasta on löydetty merkkejä kuolinnaamioista. Kuolinnaamiot ovat harvinaisia Suomessa, jossa niitä on tavattu vain muutamasta muusta hautauksesta. – Löydöiltään rikkaassa haudassa meripihkariipukset sijoittuvat niin, että ne on todennäköisesti asetettu vainajan silmien päälle.”35   

Hautaamiseen liittyviin uskomuksiin kuuluvat myös toisinaan hautoihin asetetut pyöreät veden hiomat kivet. Näitä löytyi joistakin Vaaterannan haudoista yksittäisinä. Kivien tarkoituksena on todennäköisesti ollut estää vainajan sielun (”löylyn”) palaaminen hautapaikalle.  – Lounais-Suomesta tunnetaan hautoja, joissa koko hautakuopan ala on täytetty vainajan päälle kasatuilla kivillä.”35 

1900-luvun alkupuolen historiaa sen sijaan liittyy kahteen Jauhialantien varrella Vaaterannan kalmistoalueen ja Taipalsaarentien välisellä alueella olevaan vuonna 1918 rakennettuun punamullalla maalattuun rakennukseen. Tontit olivat Saimaan rantaan asti pelto- ja perunamaata Koristeellisemmassa talossa eli suurimman osan elämästään leskenä ´kissa-mummo´, jolla oli kissojen lisäksi talon viereen vuonna 1920 valmistuneessa navettavajassa lehmä 1960-luvun puoliväliin saakka. Kesäksi lehmän soudettiin saareen, jonne sitten emäntä aamuin illoin souti sen lypsämään. Leskirouva asui talossaan 1980-luvulle saakka hankkien omavaraistalouteen lisätuloja ompelutöillä.