4. Peltoin ja Halilan rautakautiset asuinpaikkalöydökset
Arkeologisen aineiston perusteella on Peltoin ja Halilan kylien alueella ollut asutusta rautakaudella ja viikinkiajalla. Ranta-Hovin pellolta on löydetty esineistöä myöhäiseltä rautakaudelta, ja Piispalanniemen Nisolasta on löytynyt rautakautinen asuinpaikka. Nisolan Myllykalliolta on ollut suora näköyhteys Vammonniemeen, joka on rautakaudella ollut pieni saari. Vammonniemestä on löytynyt viikinkiaikainen kalmisto -kivenkoloihin kätkettyjä hauta-antimia 900-1000 –luvuilta.
Rautakaudella pihapiirit eivät olleet kivikauden tapaan välttämättä aivan rannoilla, ne sijaitsivat lähellä vettä, mutta eivät aivan rannalla. Pihapiirien ympärillä oli viljelyskelpoista maata, savea tai muita hiekkaa hienorakeisempia maalajeja.23 Halilan alueella on ollut viljelykseen soveliasta maata. Siksi tänne on jääty aloilleen.
Rautakaudelle sijoittuvia asuinpaikkoja Peltoissa ovat ainakin Nisola (Piispala), Ruotsila ja Karhunpään kylän Karhunpää. 22
Tien laidassa ennen Halilan ojaa, on kyläläisten perimätiedoissa kulkenut tarina Kansankalliosta, jonka päältä kansa on saanut seurata käräjiä Käräjäkivellä tien toisella puolella.25
Piispalanniemi
Nisolan tila sijaitsee Piispalanniemessä. Se on mäkinen niemi, jolta on suora näkymä Vammonniemeen. Vammonniemestä on löytynyt viikinkiaikainen polttokalmisto. Tutkittujen löytöjen perusteella Piispalanniemellä on asuttu jo rautakaudella (Rautakausi Suomessa 500 eaa.–1050 jaa.) Piispalanniemellä, jolla Nisolan talo sijaitsee. Paikalta tehdyt löydöt ovat olleet rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea ja hiiltynyttä puuta, palaneita kiviä ja kiveystä. 23
Piispalanniemestä on myös vuonna 1999 tehty löytö mahdollisesta esihistoriallisesta (kivikautisesta?) asuinpaikasta. Pellon pinnalta on löytynyt pii-iskoksia ja kvartsia. 24
Varmuutta Piispalan nimestä ei ole, mutta kyläläisten tiedon mukaan tilan nimen takana voisi olla mahdollinen piispan vierailu 1500–1600 luvuilla. Piispala on paikannimenä 1600-luvun talokirjoissa. Myllymäki, sijaitsee aivan rannan tuntumassa, missä myös on laivalaituri.25
Piispalanniemen mäen päällä on tasainen kallio, jonka päällä on aikoinaan ollut tuulimylly, siksi kalliota kutsutaan Myllykallioksi tai Myllymäeksi. Piispalanniemen Myllymäki toimi ainakin 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun vaiheissa monien juhlien pitopaikkana ja höyrylaivat toivat väkeä juhliin Piispalanniemen laivalaituriin.25
Kuva: Ilmoitus Itä-Suomen Sanomissa 27.6.1907 (Nisonen, P. 27.3.2025)
Kuva: Ojankaivuuta Piispalan ja Ruotsilan tilojen välisellä rajalla vuonna 1928. Nisosten perhealbumi 28.3.2025
Halilan Kankaalan Tarinapaikka
Vanhat peltoilaiset tuntevat tarinan Käräjäkivistä ja Kansakalliosta, jonka päältä tavallinen rahvas sai seurata käräjiä. Käräjäpaikka sijaitsee 120 m Kankaalan päärakennuksen koillispuolella, n. 15 m Peltoin ja Halilan kautta kulkevan maantien pohjoispuolella. Kohde on tasaisen hietamoreenipohjaisen niityn reunassa. Kyläläisen tiedon mukaan maantien pohjoispuolinen alue on aiemmin ollut kivikkoista ahoa, ja käräjäkivi on ollut suuri maakivi kivikehän sisäpuolella. Itse keskuskivi on vielä jäljellä; se on n. 3 x 1,5 x 0,8 m kokoinen päältä tasainen maakivi. Sen ympärillä ollut kivikehä on peltotöiden yhteydessä hajotettu.
Kansakallio sijaitsee Kankaalan ja Rantahovin välisellä rajalla maantien eteläpuolella n. 40–50 m Käräjäkivien eteläpuolella. 25
Vammonniemen viikinkiaikainen polttokalmistokaan ei ole kaukana, n. 750 metrin päässä käräjäkivistä kaakkoon.
Halila
Halila-nimi on Taipalsaarella tyypillinen la- ja lä-päätteinen paikannimi, jonka alkuperä on hämäläismurteissa. Etelä-Karjalan muillakin paikkakunnilla kuten myös luovutetun Karjalan alueilla la- ja lä-päätteiset paikannimet ovat yleisiä. Tämän on päätelty olevan osoitus rautakaudella tapahtuneesta hämäläisasutuksesta Saimaan ja Laatokan seuduille noin vuosina 500–800. 26 Eteläkarjalaisten hautaustavat 600 luvulta lähtien ovat samoja kuin Länsi-Suomessa. Vainajat haudattiin kiviröykkiöiden alle tai polttokenttäkalmistoihin.
Halilan Vammonniemen rautakautisen polttokalmiston arkeologiset löydöt ovat palanutta luuta, keihäänkärki, soikea kupurasolki, kulkunen, lasihelmiä, sekä lisäksi on löydetty pyöreä kupurasolki kukkapenkistä läheiseltä tontilta. Esineet ovat viikinkiajalta, noin 900–1000-luvuilta. Vammonniemen polttokenttäkalmiston hautauksista ainakin osa on tehty kallionkoloihin. Hautalöytöjen perusteella Vammonniemeen on haudattu useita ihmisiä, molempia sukupuolia.22 Löydöistä päätellen Itä-Suomessa asutus on rautakaudellakin hakeutunut vesistöjen läheisyyteen - Saimaa, Vuoksi ja Laatokka olivat vetovoimaisia asuinympäristöjä. 22
Läheisestä Rantahovin pellosta on löytynyt kaksi myöhäisrautakautista punnusta, kaksi myöhäisrautakautista kelloriipusta, todennäköisesti myöhäisrautakautinen pyöreä riipus ja ajoittamaton kuparikattilan korvake. Lisäksi pellolta on uuden ajan asutukseen viittavia pienesineitä ja rahalöytöjä12. Löytöpaikan lähellä sijaitsevan Jokirannan rakennusryhmän kaakkoispuolella sekä idempänä Halisenojan suulla kasvaa tummatulikukkaa, jota tiedetään olleen rautakauden ihmisillä käytössään. Tällaisia kasveja kutsutaan muinaistulokkaiksi eli arkeofyyteiksi. Tummatulikukka kasvaa Suomessa niityillä, töyräillä ja kalliomäillä vanhan asutuksen piirissä13.
Näin lähekkäin tehdyt erilliset löydöt osoittavat, että rautakaudella on jo eletty kylissä, yhteisöissä. Arkeologisen aineiston perusteella voi päätellä viikinkiajan asutusta olleen Taipalsaarella ainakin Kurenlahdella, Halilassa, Haikkaanlahdella ja Kirkonkylässä, myös monissa muissakin paikoissa.