Etusivu

Lainajyvästö - eli pitäjänmakasiinijärjestelmä periytyy Ruotsin vallan ajalta. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä tehdyn päätöksen mukaan jokaiseen seurakuntaan oli perustettava viljamakasiini. Makasiiniin talletettiin hyvien satovuosien aikana viljaa, jota voitiin katovuosien sattuessa lainata siemeneksi ja ravinnoksi korkoa vastaan. Lainaamatta jäänyt ylijäämävilja huutokaupattiin muun muassa köyhäinhoidon tukemiseksi ja koulujen ylläpitämiseksi. Vuonna 1857 astui voimaan asetus, jonka mukaan pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Makasiinien rakenteiden tuli olla lujatekoisia varkauksien estämiseksi, mutta myös estää kosteuden ja tuholaisten pääsyn rakennukseen. Suomessa oli vuonna 1929 yhteensä 446 lainajyvästöä.

Taipalsaaren lainajyvästön makasiini on 1800-luvun alkupuolella rakennettu hirsirakennusrakennus, jossa on punamullalla maalattu lautaverhoilu. Rakennuksen alaosassa on kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät, jotka on tehty viljavarkauksien ehkäisemiseksi. Kaksinkertainen seinä esti viljan valuttamisen seinään poratun reiän kautta.

Vuonna 1951 lainajyvästön makasiiniin perustettiin Taipalsaaren kotiseutumuseo, joka avattiin yleisölle vuonna 1953. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa on pieniä näyttelytiloja, joissa esitellään paikallisia maataloustyökaluja ja elinkeinoja, kuten viljan puintia, kalastusta ja maitotaloutta. Omat näyttelytilansa on myös kirkolliselle esineistölle ja 1800 -luvun lopun – 1900 -luvun alun vaatteille. Yläkerta on yhtä avointa näyttelytilaa, jossa on esillä suurempia huonekaluja ja esineitä maatalouteen liittyen.

Museosta huolehti vuoteen 1985 asti Taipalsaaren kotiseutu- ja museoyhdistys, jonka jälkeen toiminnasta on vastannut Taipalsaaren kunta. Viimeisten vuosikymmenten aikana museota ei ole pidetty säännöllisesti auki mutta irtaimisto on tarkastettu, digikuvattu ja inventoitu vuonna 2013. Rakennuksen ulkovuori maalattiin kesällä 2014.